Olemme puutarhassa

Ensin runsaita sateita, sitten lämpöaalto: siinä on kevään resepti kuten tänä vuonna on nähty. Jo alkaa kaikkialla kukkia ja kukoistaa!

Huhtikuu oli harvinaisen sateinen, minkä vuoksi ei tullut ehkä huomattua, että myös keskilämpötilat olivat ajankohtaan nähden tavallista korkeammat. Varsinkin kun osa sateesta tuli räntänä! Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kasvukausi on alkanut tätä kirjoitettaessa lähes koko maassa, Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

Terminen kasvukausi on meteorologinen määritelmä, jonka mukaan kasvukausi määritellään alkaneeksi silloin kun lumi on sulanut aukeilta paikoilta ja vuorokauden keskilämpötila on noussut pysyvästi yli +5 asteen. Keväällä keskilämpötila vaihtelee usein pitkäänkin +5 asteen molemmin puolin, joten sitä seurataan 10 vuorokauden ajan ennen kuin terminen kasvukausi julistetaan alkaneeksi.

Tänä keväänä se tapahtui Ilmatieteen laitoksen mukaan meidän tienoilla jo 6.4. mutta eipä silloin vielä näkynyt kasvun merkkejä. Suurimmassa osassa maata terminen kasvukausi alkoi vasta vappuviikolla, joten eiköhän kasvukausi ollut meilläkin tilapäisesti pysähtynyt noina huhtikuun räntäsateisina viikkoina… Joka tapauksessa avasimme avomaakylvöjen kauden kuukalenterin mukaisella huhtikuun istutusajalla kylvämällä muun muassa palsternakkaa, porkkanaa, naurista, retiisiä, salaattia, vihanneskrassia ja persiljaa sekä istuttamalla maa-artisokan mukulat.

Härkäpapu Con Amore

Vappuviikon lämpöaallon jatkuessa maan lämpötila on jo noussut reippaasti yli kymmenen asteen ainakin meidän kasvimaalla, joten tuleva toukokuun 10. päivänä alkava istutusaika tulee olemaan työntäyteinen. Nyt voi kylvää sellaisiakin kasveja, joiden siemenet vaativat itääkseen lämmennyttä maata. Vain kaikkein herkimpien ja hallanarkojen kasvien kohdalla täytyy vielä miettiä uskaltaako niitä vielä kylvää; pärjäisivätkö ne esimerkiksi harson alla siinä tapauksessa, että säät uudelleen kylmenisivät.

Helluntaina hedelmäkasvien kylvöä

Härkäpavut ja herneet ovat niitä palkokasveja, joiden sanotaan itävän myös kylmässä maassa. Huhtikuun istutusajalla oli kuitenkin sen verran viileän tuntuista että emme rohjenneet vielä kylvää, sillä palkokasvien ravinteikkaat siemenet mätänevät herkästi liian kylmässä maassa. Siispä tulevalla kaudella on vihdoin aika kylvää härkäpavut ja sokeriherneet.

Suosikkilajikkeemme härkäpapujen joukossa on italialainen Con Amore: se on kokeilemistamme lajikkeista aikaisin, suurisiemeninen ja hyvin herkullinen tuorekäytössä. Valitettavasti emme ole löytäneet sitä Suomesta, joten siemenet piti tänäkin vuonna tilata ulkomailta. Herneistä kasvatamme vain sokerihernettä, jota voi käyttää palkoineen samaan tapaan kuin vihreitä papuja. Valitsimme tänä vuonna lajikkeen De Grace.

Pensas-, salko- ja ruusupapujen osalta on tarkkailtava sitä, miten säätila kehittyy; ne tarvitsevat mielellään 15 astetta lämpimän maan itääkseen ja taimet ovat hallanarkoja. Jos suorakylvö avomaalle tuntuu liian riskialttiilta, täytyy varautua esikasvattamaan lyhyesti etenkin pidemmän kasvukauden edellyttävät ruusupavut ja jotkut salkopavuista. Suosikkilajikkeemme Cosse Violet on niin nopeakasvuinen salkopapu, että sen voi hyvin kylvää avomaalle vielä kesäkuussakin. Kaikki lajikkeet eivät ole yhtä ripeitä samoin kuin ruusupavut, joten esikasvattamisesta on hyötyä etenkin meidän palstalla, joka ei saa aurinkoa koko päivän ajan.

Kylvö- ja korjuukalenterin mukaan helluntaiviikonlopusta on tulossa todella suotuisa hedelmäkasvien kylvämisen ja istuttamisen kannalta, joten silloin aiomme papujen ja herneiden lisäksi kylvää myös talvi- ja kesäkurpitsat lyhyttä esikasvatusta varten.

Puna- ja raitajuuria

Juurikkaiden, salaattien ja yrttien kylvöaika

Lämmenneeseen maahan suositellaan kylvettäväksi myös erilaiset juurikkaat kuten puna-, kelta- ja raitajuuret sekä mangoldi. Kuten joskus on ollut puhetta, kaikki ovat saman kasvilajin eri muotoja!

Juurikkaiden viljely on helppoa, kunhan muistaa harventaa taimet: juurikkaiden siemenet ovat itse asiassa siemenryppäitä, joten jokaisesta voi versoa useita kasveja. Jos ylimääräisiä ei harvenna, varsinkaan juuret eivät mahdu kasvamaan kokoa. Tämä kannattaa ottaa huomioon myös kylväessä ja välttää liian tiheään kylvämistä. Toisaalta harvennetut pikkutaimet voi hyödyntää käyttämällä naatit salaateissa, joten liian tiheäksi osoittautuva kylvö ei ole mikään katastrofi! Juurikasveille otollisia päiviä tulee helluntain jälkeisellä viikolla.

Tulevalla kaudella kylvämme myös salaatteja. Aloitimme tosin jo huhtikuun istutuskaudella, mutta satokauden pitkittämiseksi on hyvä kylvää joka istutuskaudella kesäkuuhun asti. Keskikesän helteissä (jos sellaisia sattuisi olemaan luonnon ohjelmassa?) salaatit eivät välttämättä idä hyvin. Sikurisalaatit ovat poikkeus: ne vaativat lämmintä maata itääkseen kunnolla. Lehtikasveille suotuisia päiviä on erityisesti istutusajan loppupuolella.

Perunaa istuttamassa

Myös yrttien avomaakylvö on ajankohtaista ja niistäkin nopeakasvuisimpia kannattaa kylvää joka istutusajalla. Korianteria kylvetään nyt ensimmäistä kertaa, samoin maustefenkolia ja kesäkynteliä. Kumppanuuskasvien aatelia edustavat kehäkukat kylvetään elleivät ne ole kylväytyneet itse; silloin riittää kun siirtää ne sopiviin paikkoihin!

Perunat maahan

Ne jotka viljelevät perunaa saadakseen mahdollisimman varhaista satoa ovat jo kauan sitten alkaneet idättää mukuloita ja tulevan istutusajan juuripäivinä on hyvä hetki istuttaa ne maahan. Meillä on tänä vuonna tarkoitus vähentää perunan viljelyalaa, joten lajikkeen valinta on ollut vaikeaa, niin kuin aina silloin kun ei voi saada kaikkea haluamaansa… Siispä olemme vasta aloittamassa mukuloiden idättämistä, mikä ei kuitenkaan estä istuttamasta niitä tulevalla kaudella. Kyllähän maailman sivu on perunoita istutettu sellaisinaan, ilman idätystä! Perinteinen suomalainen perunanistutuspäivä on muuten ollut Kustaan päivä eli kesäkuun 6. päivä, mutta varsinkin harrastelijaviljelijälle se on kyllä kovin myöhäinen ajankohta: uudet perunat saisi vasta heinä-elokuussa!

Kaalikokeiluja

Tänä vuonna viljelemme kahta eri lehtikaalilajiketta: suosikkiamme Nero di Toscanaa sekä punalehtistä Scarlet-lajiketta. Kokeilukohteeksi valitsimme parsakaalin nimeltä Purple Sprouting, jonka pitäisi olla nopeakasvuinen. Olemme esikasvattaneet niitä viime istutusajasta lähtien, mutta tapansa mukaan kaalintaimet ovat kaikista varotoimenpiteistä huolimatta venyneet niin holtittomiksi hujopeiksi, että arveluttaa tuleeko niistä koskaan kunnon kasveja… Sen vuoksi ajattelimme kokeilla myös suorakylvöä kasvimaalle tulevalla istutusajalla: sitten päästään vertailemaan kannattaako esikasvatus ylipäänsä!

Mustakaali

Tuleva istutusaika jakaantuu seuraavasti:

• kauden aluksi 10.5. on kukkapäivä kello 14 asti, minkä jälkeen koittaa hedelmäkasveille suotuisa aika loppupäiväksi. Kukkakasveille otollisia aikoja on myös 11.5 sekä 18.5. kello 16 jälkeen sekä 20.–21.5. kello 16 asti.
• hedelmäkasveille erityisen suotuisa ajanjakso on helluntaiviikonloppuna alkaen torstaina 12.5 kello 20 ja jatkuen aina sunnuntaihin kello 19 asti. Lisäksi hedelmäkasveille suotuisa päivä on 24.5. jolloin istutusaika päättyy kello 14.
• lehtikasveille otollisia aikoja ovat 13.5. kello 19 asti sekä 21.5. kello 17 alkaen 23.5. asti.
• juuripäiviä ovat 16.–18.5. kello 15 asti sekä 19.5.

Istutusajan jälkeen hedelmäpäiviä on 24.-26.5. kello 14 asti sekä illalla 30.5. ja koko päivä 2.6. Juuripäiviä on 26.5. kello 15 alkaen 28.5. kello 17 asti sekä 4.–5.6. Kukkapäiviä on 28.5. kello 18 lähtien – 29.5. Lehtipäivät osuvat seuraaville ajanjaksoille: 30.5. kello 14-18 sekä 31.5.–1.6.

Mutta ennen kaikkea nyt on suotuisa aika nauttia elämästä, ehkä vuoden suloisin aika, sydänkevät ja alkukesä, alkamassa. Siis ihaillaan, haistellaan, maistellaan kevättä ja tunnetaan luissa ja ytimissä kesän lupaus!

Helleborus orientalis