Ensimmäinen sato saadaan monivuotisista vihanneksista ja villiyrteistä.
Puutarhasta löytyy jo syötävää, vaikka kasvukausi on vasta alkamassa. Jos on syksyllä jättänyt osan maa-artisokan mukuloista maahan nyt on syytä kaivaa ne esiin. Kun kasvu alkaa, mukulat hajoavat eikä niistä ole enää iloa keittiössä. Mukuloista erotellaan tarpeellinen määrä hyväkuntoisia pienehköjä siemenmukuloita, jotka istutetaan takaisin kasvimaalle mutta uuteen paikkaan. Loput mukuloista voi ottaa saman tien käyttöön. Meillä tehdään näin keväällä maa-artisokasta mielellään pikkelsiä, sillä kirpeät maut sopivat jotenkin niin hyvin kevääseen.
Samalla tavalla piparjuuren osalta voi nyt yhdistää sadonkorjuun ja uudelleen istuttamisen, jos se jäi syksyllä tekemättä. Tuore piparjuuri tuo tulisenraikkaan säväyksen keväiseen keittiöön, jossa joudutaan enimmäkseen turvautumaan edellisvuoden vähän jo väsähtäneeseen satoon. Helppo piparjuurikastike syntyy käden käänteessä vaikkapa kalan kyytipojaksi.
Maa-artisokka ja piparjuuri edustavat edellisen kasvukauden satoa, mutta tähän aikaan alkaa jo uudenkin kauden sadonkorjuu. Ruohosipuli on meillä venähtänyt noin kymmensenttiseksi eli nyt sitä raaskii jo korjata, ainakin kun kasvimaalla kasvaa kyllin suuri puska! Myös pinaattihierakan ja tarhasuolaheinän lehdet ovat jo kohtuullisen kokoisia. Kaikki sopivat nuorena salaatteihin sekä kastikkeiden ja vaikkapa tuorejuuston mausteeksi.
Viljeltyjen hyötykasvien lisäksi kasvuvauhtiin ovat päässeet myös villiyrtit: nyt eletään varsinkin vuohenputken parasta satokautta. Vuohenputki on käyttökelpoisimmillaan ensimmäisten lehtien vasta auettua, kun maku on vielä tuore ja raikas. Vuohenputkea voi käyttää siinä missä tavallisesti käyttäisi persiljaa, ovathan ne sukulaisia keskenään. Kokeile vaikkapa keväistä variaatiota tabboulehista!
Raparperin maistelua
Ennen meneillään olevan istutuskauden alkamista oli puhetta siitä, että raparperin kehittymistä voi nopeuttaa hyötämällä eli peittämällä kasvi tiiviisti. Alla olevista kuvista näkyy, mikä on meidän puutarhassamme raparperin vaihe avomaalla verrattuna hyödettyyn.
Ylösalaisin käännetyn mustan laastiämpärin alla pimeässä varret ovat kasvaneet enemmän pituutta. Varren koostumus on rapeampi ja väri vaaleampi erityisesti sisältä. Hyödetyn raparperin varsiin ei kerry yhtä paljon happoja kuin valossa. Tällaista raparperia voi syödä raakanakin, koska oksaalihappopitoisuus on huomattavasti alhaisempi kuin raparperinvarsissa yleensä.
Maistoimme eilen hyödettyä raparperia ensimmäisen kerran. Teimme siitä raparperisalsaa ruotsalaisen keittiömestarin Tareq Taylorin reseptiä mukaillen. Taylor on tuttu Puutarhaperjantai-ohjelman faneille eli hän on se kokki, joka touhuaa keittiöpuutarhassa. Taylor on tehnyt myös englanninkielisen tv-ohjelman nimeltään Tareq Taylor’s Nordic Cookery, jota esitetään muun muassa Viron televisiossa. Sieltä tämä ohje on poimittu, Fär-saarilla kuvatusta episodista. Yksinkertainen lisäke esimerkiksi paistetulle tai grillatulle kalalle tai kanalle, johon meidän versiossamme käytetään ruohosipulia kaupan kevätsipulin sijaan.
Sivun alareunasta (Arkistojen kätköistä) löytyy lisää keväisiä reseptejä!
Teillä on paljon hyviä vinkkejä. Pääsen minäkin varmaan viikonloppuna hyödettyä raparperia maistelemaan. Puutarhaohjelmista puheenollen, tuleekohan nyt muita kuin Rakkaudesta puutarhaan? En juuri katso telkkaria, mutta puutarhaohjelmat kiinnostaisivat.
Kiitos bellis! TV:tä ei juuri ehditä tällä hetkellä katselemaan, tulevat puutarhaohjelmat väärään aikaan eli juuri kun puutarhassa on kiireisintä! Meidän suosikkimme on ollut Puutarhaperjantai, mutta se ei taida enää olla ohjelmistossa…