Kuukauden kasvi: mangoldi | Olemme puutarhassa

Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Kuukauden kasvi: mangoldi

Juurikas

Mangoldin satokausi on parhaillaan näihin aikoihin, loppukesän vaihtuessa alkusyksyksi, jos on kylvänyt siemenet kesän korvalla. Mangoldin komeat ja usein myös värikkäät lehdet koristavat syksyistä kasvimaata, ja tuovat sadonkorjuupöytään maukkaan maanläheisen lisän.

Mangoldi on Setä Sinisen lempivihanneksia, kun taas Täti Punaisella on ollut jonkin verran opettelemista sen arvostamisessa muutenkin kuin koristekasvina. Näkemyseroista huolimatta mangoldia löytyy aina jokunen rivi kasvimaaltamme jo senkin takia, että sen viljeleminen on niin helppoa ja vaivatonta. Vähitellen on opittu myös tapoja käyttää sitä monipuolisemmin ruuanlaitossa.

Mangoldi on juurikas

Mangoldit jaetaan usein lehtimangoldeihin (Beta vulgaris var. cicla) ja ruotimangoldeihin (Beta vulgaris var. flavescens). Molemmat ovat saman kasvilajin eli juurikkaan erilaisia muotoja. Juurikas onkin yksi noita vihannesmaailman monikasvoisia mysteerejä: niin punajuuri (Beta vulgaris var. conditiva), sokerijuurikas (Beta vulgaris var. altissima) kuin rehujuurikaskin (Beta vulgaris var. alba) ovat saman lajin edustajia!

Mangoldia kasvimaalla

Mangoldia kasvimaalla

Erilaiset juurikkaat on jalostettu muinoin luonnonvaraisena Välimerellä kasvavasta rantajuurikkaasta (Beta vulgaris subsp. maritima), joka kuuluu revonhäntäkasvien (Amaranthaceae) heimoon ja savikkakasvien (Chenopodioideae) alaheimoon. Juurikas on siis sukua muun muassa pinaatille ja maltsalle. Mangoldien on ajateltu olevan kaikista juurikkaan muodoista lähimpänä alkuperäistä rantajuurikasta; sitä on viljelty Välimeren seuduilla jo antiikin ajoista lähtien.

Kuten nimestäkin voi päätellä, lehtimangoldin jalostamisessa on pyritty lehtivihanneksen kehittämiseen, kun taas ruotimangoldissa pääosassa on leveä ja pitkä murea lehtiruoti. Lehdet ja ruodit voivat olla eri värisiä, varsinkin ruodeissa tuntuu löytyvän lähes kaikkia sateenkaaren värejä! Myös eri lajikkeiden mauissa on eroja: punaruotiset ja punertavalehtiset mangoldit maistuvat erehdyttävästi punajuurelta, kun taas vihreälehtisissä ja valkoruotisissa mangoldeissa on yleensä miedompi aromi.

Mangoldi koristekasvina

Mangoldi koristekasvina

Esimerkiksi Exotic Gardenin siemenluettelosta löytyy mangoldeja nimeltä Bright Yellow, White Silver, Rhubarb Chard, Fordhook Giant ja Bright Lights sekä Perpetual Spinach, joiden nimet kuvaavat hyvin värikirjoa (Fordhook Giant ja Perpetual Spinach ovat vihreälehtisiä ja ensiksi mainittu myös valkoruotinen). Hyötykasviyhdistykseltä löytyy monivärisen Bright Lightsin lisäksi myös lajikkeita Lucullus, Glatter Silber ja Vulkan, joista ensimmäinen on vaaleanvihreä ja viimeksi mainittu punalehtinen ja ‑ruotinen.

Mangoldin käyttö

Koristeellisena kasvina mangoldia käytetään nykyään yleisesti myös kesäkukkaistutuksissa väriä ja rakennetta tuomassa. Varsinkin lajike Bright Lights on suosiossa koristeellisuutensa vuoksi: valkoiset, keltaiset, oranssit, ruusunpunaiset ja purppuranpunaiset ruodit tuovat väriä istutuksiin silloinkin, kun muut kasvit eivät kuki runsaasti. Jos siis kukkapenkkiisi on muodostunut aukko, johon et heti keksi täydennystä, voit hyvin istuttaa siihen yhden mangoldintaimistasi!

Keittiössä lehtimangoldia käytetään usein samankaltaisissa ruokalajeissa kuin pinaattia, mikä onkin hyvä idea, koska pinaattia on vaikea saada menestymään kasvimaalla kesällä, kun taas mangoldi ei pärjää liian aikaisin tai myöhään kylvettynä. Jos siis viljelee pinaattia keväällä ja syksyllä sekä mangoldia kesällä, saa aina lehtivihreää lautaselleen – varsinkin jo täydentää valikoimaa nokkosella sekä lehtikaalilla.

Yksinkertainen mangoldimuhennos

Yksinkertainen mangoldimuhennos

Reseptikokoelmassamme on tällä hetkellä jo muutama mangoldiresepti, mutta lehtimangoldia voi käyttää myös pinaatti- ja nokkosresepteissä kuten lasagnessa ja muissa pastaruuissa. Ylipäänsä mangoldia voi lisätä kaikenlaisiin keittoihin, kastikkeisiin, patoihin ja muhennoksiin samaan tapaan kuin muitakin lehtivihanneksia.

Ruotimangoldista sanotaan usein, että sitä voi käyttää parsan tavoin. Tämä on siinä mielessä harhaanjohtavaa, että mangoldin maku eroaa kyllä parsasta sen verran, että mangoldista ei ole parsan korvaajaksi ruokaohjeissa. Mutta mangoldinruodit voi toki keittää tai höyryttää samaan tapaan kuin parsan, ja sitten höystää kulloisenkin lajikkeen makuun sopivalla kastikkeella tai marinadilla.

Olisikin mukava saada lisää kokemusta eri mangoldilajikkeiden makuvivahteista, jotta osaisi valita niistä omaan ruuanlaittotyyliin parhaiten sopivat. Exotic Gardenin siemenluettelosta huomasimme, että lajikkeen White Silver sanotaan maistuvan miedosti selleriltä. Sehän saattaisi vaikka kelvata varsisellerin korvaajaksi, tämä kun ei meidän leveysasteilla tahdo tuottaa kunnon satoa. Täytyypä kokeilla!

Mangoldia voi myös korjata salaattiin ns. baby-leaf-kokoisena eli noin viiden – kymmenen sentin pituisina lehtinä. Silloin ei kaivata ryöppäämistäkään, koska nitraattia ei ole vielä ehtinyt kertyä lehtiin. Isommat mangoldinlehdet ja ‑ruodit kannattaa keittää nopeasti ennen käyttämistä, koska muiden savikkakasvien tavoin mangoldiin kerääntyy helposti liikaan nitraattia etenkin, jos se kasvaa liian typpipitoisessa paikassa.

Mangoldisatoa

Mangoldisatoa

Mangoldin viljely

Kuten tuli jo todettua, mangoldin viljely on vaivatonta, kunhan muistaa muutaman nyrkkisäännön. Ensinnäkin kannattaa välttää liian aikaista kylvöä; viileät säät yllyttävät mangoldin kukkimaan ja silloin kunnon sato jää haaveeksi. Jostain syystä varsinkin punaruotiset ja ‑lehtiset mangoldilajikkeet tuppaavat kehittämään kukkavarsia kovin herkästi. Kylvöaika avomaalle on siis vasta sydänkeväällä tai alkukesällä.

Toinen vinkki on etanoiden torjunta; nilviäiset tuntuvat tykkäävän mangoldista samoin kuin muistakin lehtivihanneksista. Mutta jos mangoldia on paljon niin kyllä sitä jää itsellekin syötäväksi, sillä muutama etanan tekemä reikä tuskin haittaa käytössä!

Kolmas neuvo on välttää liian ravinteikasta kasvualustaa mangoldiin kerääntyvän nitraatin määrän vähentämiseksi. Meidän nelivuotisessa viljelykierrossa mangoldia viljellään toiseksi parhaassa lohkossa, vuoden kaalien ja muiden ravinteita vaativien kasvien jälkeen ja vuotta ennen perunoita.

Jos mangoldi kiinnostaa niin seuraa blogia; kokeilemme uusia mangoldireseptejä niin kauan kuin mangoldia riittää!

Vastakaikua

    arja sipronen · Toukokuun 20. päivänä 2017 klo 17.31

    Odottelen vihjeitä. Itse käytän mangoldia keittojen lisukkeena.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
      Puutarhan Väki · Toukokuun 20. päivänä 2017 klo 20.10

      Hei, keittoihin meilläkin käytetään usein mangoldia, esim. valkopapu-mangoldikeitto on yksi suosikeistamme. Reseptikokoelmassamme mangoldia on käytetty mm. italialaisessa sadonkorjuupiiraassa (), mangoldi-punajuurikääryleissä () ja lohta mangoldipedillä ‑reseptissä (). Yksinkertainen mangoldimuhennos () on kiva lisäkeruoka. Ja italialaistyyliseen kasvismunakkaaseen () voi hyvin laittaa mangoldia muiden vihannesten sekaan. Nyt alkaakin olla mangoldin kylvämisen aika!

      Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Seija Halme · Elokuun 5. päivänä 2017 klo 19.15

    Aikanaan olin purjehdusteissulla Kroatiassa ja söimme toisinaan merenherkuista pienissä kylissä (saarissa). Usein ranskanperunat sai vaihtaa mangoldiin. Se oli luultavasti keitettyjä, silputtuja varsia suolan ja voin kanssa. Onko tuttu resepti?

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Sammy · Lokakuun 9. päivänä 2017 klo 12.20

    Sappikiven takia en voi käyttää valkokaalia ruo’issani, joten joudun keksimään kaalille korvaavia kasviksia. Mm. ”kaalikeiton” teen varsiselleristä.
    Mangoldista teen kääryleitä kuten kaalista tehdään. Ohennan selkäruotia ja kiehautan vain hetken lehtiä ja täytän lehdet mausteisella jauheliha-riisiseoksella. Tulos ei näytä kovin hyvältä, kun väri muuttuu uunissa sinisen mustaksi, mutta maku on sitäkin ihanampi. Kannattaa kokeilla omilla hyväksi pitäminään maustesekoituksilla.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Heijasta Peruuta vastaus tai jatka muihin viesteihin

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *