Mullasta nousee kasvi

Puutarha remontissa

Alaterassin tukimuurit (3)

Tukimuuri

Syyslomalla syntyi taas pätkä tukimuuria alaterassia rajaamaan.

Kylläpä aika kiiruhtaa – on kulunut jo kaksi vuotta siitä, kun kerroimme alaterassimme tukimuurien perustamisesta terassin yhdelle sivulle (alaterassin tukimuurit 1&2). Viime vuosi meni varastorakennuksen viimeistelemisessä ja tämän vuoden alkupuoli on vierähtänyt autotallin muutostöissä. Vasta syyskuussa ehdimme taas muurinrakennushommiin.

Kuten aiemmin kerroimme, muurien on tarkoitus rajata talon edustalla oleva täyttömaa-alue kahdelta laidalta, kahta muuta reunustavat talo ja varastorakennus. Kaksi vuotta sitten perustettiin Kirsikkapuistoon rajautuvat muurit, nyt jatkoimme työtä varaston kulmalta. Kaksi vuotta sitten perustetut muurit ovat muuten asettuneet oikein hyvin; kivien rakoihin on omia aikojaan pesiytynyt muun muassa saniaisia, jotka sopivat mainiosti kasvamaan pohjoisen puolen varjoisissa muureissa.

Saniainen on löytänyt muuriin

Saniainen on löytänyt muuriin

Homma jäi tälläkin kertaa kesken, noin seitsemän metriä muuria puuttuu vielä terassin kulmalta. Siinä sijaitsevat terassialueen ainoat istutukset, jotka selvisivät remontista. Kasveille pitää löytää uusi paikka ennen kuin muurin rakentamista jatketaan – ensi kesänä toivon mukaan!

Koska varasto sijaitsee rinteen puolella tonttia, tällä kertaa ei tarvittu yhtä korkeaa pengerrystä kuin toissa vuonna rakennetulla alueella. Yksi muuri siis riitti – toisella sivullahan muurit ovat kahdessa tasossa.

Kaksoismuurin edessä on polku, mutta tämä uusi muurinpätkä rajautuu nurmikkoon. Sen vuoksi tällä kertaa aloitimme muurin rakentamisen asentamalla liuskan juurimattoa erottamaan muurin perustukset nurmesta. Emme halua juolavehnän ja muiden juuririkkaruohojen luikertelevan muuriin; sieltä niiden kitkeminen olisi mahdotonta muuria rikkomatta!

  • Juurimatto erottaa nurmen muurin perustuksista

    Juurimatto erottaa nurmen muurin perustuksista

    Juurimattoa asennetaan

    Juurimattoa asennetaan

    Juurimatto on asennettu

    Juurimatto on asennettu

Tämänkin muurin rakentaminen onnistui omalta tontilta peräisin olevalla kierrätysmateriaalilla. Liuskekiviä riittää aina vaan, asennushiekaksi käytettiin autotallin lattian alta kaivettua hiekkaa ja perustus tehtiin sorasta, joka oli kärrätty paikalle varaston perustusten rakentamisen yhteydessä. Muurin taakse muodostuva istutusallas täytettiin oman kompostin mullalla sekä remontin yhteydessä piha-alueelta kaivetulla mullalla, joka siivilöitiin puhtaaksi rikkaruohojen juurista.

  • Muurin peruskivet

    Muurin peruskivet

    Muuri valmistuu

    Muuri valmistuu

    Muuripenkki

    Muuripenkki

Muut jaksot ”Tukimuurit”‑sarjassa

  • Osa 1: Kun kevään kiireisin kylvösesonki oli ohi aloitimme taas pihan kivityöt. Tällä kertaa vuorossa ovat tukimuurit alaterassille eli entisen autotallin edustalla sijaitsevalle täyttömaatasanteelle.
  • Osa 2: Elokuussa saimme vihdoin valmiiksi alaterassia yhdeltä laidalta rajaavat tukimuurit, jotka jäivät kesäkuussa keskeneräisiksi. Kuten kaikessa rakentamisessa ja remontoinnissa, itse muuri syntyi nopeasti kun pohjatyöt oli tehty kunnolla.

Kirsikkapuiston perustaminen

Kirsikkapuisto valmisteilla

Remontin runtelemalle piha-alueelle on nyt istutettu ”lehto” koristekirsikoista.

Meillä on tapana antaa pihan ja puutarhan eri alueille lempinimiä; se helpottaa muun muassa viittaamista tiettyihin alueisiin. Sen sijaan että joutuisi pitkään selittämään, mistä pihan nurkasta on kyse (”siellä Heinosten rajaa vasten olevassa kulmassa vaahteran alla”), lempinimi tekee heti selväksi mistä on puhe.

Niinpä meidän vajaan 900 neliön tontilta löytyy Metsäpuutarha, Kaivopiha, Salainen puutarha, Keittiöpuutarha, Villi yrttipuutarha, Välimeren penkki, Keski-Euroopan penkki sekä Ylä- ja Alaterassit istutuksineen!

Tänä kesänä aimo harppauksen eteenpäin koki suunnitelmamme Kirsikkapuiston perustamiseksi. Tšehovilaisittain nimetty uusi puutarha-alue syntyy salaoja- ja sadevesijärjestelmän remontissa myllerretylle piha-alueelle. Viime kesänä kerroimme yrityksistämme parantaa osittain savista, osittain hiekkaista maaperää kunnon kasvualustaksi (Maanparannusta 1&2). Olemme tänä vuonna jatkaneet maanparannusta erityisesti lisäämällä hiekkaa savisimmille alueille sekä kompostimultaa kaikkialle.

Rusokirsikka

Rusokirsikka

Olemme istuttaneet muokatulle alueelle kaksi ryhmää koristekirsikkapuita: toinen rusokirsikkaa (Prunus sargentii, kuvassa), toinen koristekirsikkaa Accolade, kumpaakin kolme tainta. Viimeinen puu saatiin istutettua lokakuun alussa. Ajatus on, että pienestä alasta huolimatta (runsaat 20 m²) ryhmiin istutetut kirsikkapuut loisivat illuusion pienestä kirsikkalehdosta. Haaveemme on, että keväällä kirsikoiden kukkiessa puiden alla voisi viettää omaa yksityistä Hanamia eli japanilaista kirsikankukkajuhlaa. Näin syksyllä puut näyttävät toisen vahvan puolen itsestään: erityisesti rusokirsikan syysväri on mahtava!

Keväällä näytti jo siltä, että maanparannus oli toiminut hyvin: muokattu maa näytti muhevalta ja kuohkealta. Menneen kesän kuivuus yhdistettynä maan tallaamiseen puiden istuttamisen yhteydessä johti kuitenkin siihen, että loppukesällä alue oli lohduttomassa kunnossa: savimaa on kuorettunut kovaksi kuin sementti! Jouduimme taas jyrsimään maan kuohkeaksi, vaikka se tuntuukin kovin aggressiiviselta menetelmältä maan muokkaamiseksi.

Maan jyrsimistä

Maan jyrsimistä

Koska maa vaikutti vieläkin liian saviselta ja tiiviiltä jatkoimme hiekan ja mullan lisäämistä maan laadun parantamiseksi. Onneksi muunnettaessa autotallia osittain asuintiloiksi tuli uusittua myös maanvarainen lattia. Siinä yhteydessä vanhan lattian alta kaivettiin valtavat määrät hiekkaa. Tätä hiekkaa lisäsimme kirsikkapuiston maaperään monta kottikärryllistä. Setä Sininen valmisti hienon siivilän, jonka avulla erottelimme hiekan karkeammasta aineksesta. Samalla menetelmällä siivilöimme mullasta pois juuret, jotta rikkaruohot eivät pääsisi pesiytymään uudelle istutusalueelle.

Multaa siivilöimässä

Multaa siivilöimässä

Elokuussa jatkoimme työtä kunnostamalla polkua, johon kirsikkapuisto rajoittuu toiselta laidaltaan. Polku oli aikoja sitten kadonnut tuoksumaratin ja rikkaruohojen vallattua sen kasvualustakseen. Tällä kertaa päätimme ennakoida valloittajien aikeet ja vuorasimme polun laidan juurimatolla. Polun perustaksi ladoimme pienehköjä kiviä, joita oli kertynyt piharemontin aikana. Päälle tuli kerros autotallin lattian alta kaivettua hiekkaa. Vasta sen jälkeen levitettiin polun luonnonmukaiseksi katteeksi mäntykuoriketta. Happamana kasvuympäristönä se ehkäisee rikkaruohojen ja muiden kasvien leviämistä, jos joku onnistuisi pääsemään juurimaton reunan yli.

Polkua perustetaan

Polkua perustetaan

Syyskuussa tilasimme niittykasvien siemeniä AhonAlkusta, sillä tarkoitus on että kirsikkapuiston aluskasvillisuutena olisi suomalaisia niittykasveja. Koska kasvualusta on niin heterogeeninen, on vaikeaa löytää sopiva sekoitus niitylle kylvettäviä kasveja. AhonAlkun hyvien ohjeiden perusteella olemme kuitenkin koonneet kolme erilaista siementen sekoitusta: yksi kuivalle kasvualustalle, toinen tuoreelle; ja kolmas kirsikkapuiston reunalla kasvavien vaahteroiden alle varjoon.

Kerromme myöhemmin syksyllä miten niityn kylväminen sujui!

Muut jaksot ”Kirsikkapuisto”‑sarjassa

  • Osa 2: Lokakuun loppupuolella kylvimme niittykasveja Kirsikkapuistoon.

Autotallin muodonmuutos (1)

Autotalli: ennen

Remonttirintamalla kevät on ollut vilkas ja autotallista alkaa vähitellen kuoriutua oikea puutarhahuone!

Kevät toi taas muurarin, maalarin ja hanslankarin remonttityömaalle, kun maaliskuun ensimmäisellä viikolla alkoi korjausrakentamisprojektimme seuraava vaihe. Ennen talven tuloa on tarkoitus saada jonkinmoiseen päätökseen autotallin muutostyöt.

Joskus muinoin alkuperäisessäkin käytössä ollut tila oli sittemmin muuttunut kaikenkarvaisen romun hautuumaaksi. Kun olimme vihdoin saaneet uuden varastorakennuksen valmiiksi, ryhdyimme isoon urakkaan: autotalli tyhjennettiin viemällä säilytettävä tavara uuteen varastoon tai vintille, tarpeeton kama kierrätyskeskukseen sekä suoranainen roina kaatopaikalle.

Betonilattia saa kyytiä

Betonilattia saa kyytiä

Jokainen tällaisen urakan tehnyt tietää, kuinka rasittavaa se on sekä fyysisesti että henkisesti. Oma menneisyys iskee vasten kasvoja hylätyn tavaran muodossa… Mutta toisaalta myös tyydytys on suuri, kun urakan saa vihdoin tehtyä: aivan kuin omasta mielestäkin olisi tullut siivottua jokin hämärä nurkka!

Tämä entinen autotalli muodostaa puolet talon kellarikerroksesta. Koska talomme on rinteessä, kellarikerroksen alarinteen puoleinen pääty on kokonaan maan päällä eli siltä puolelta talo on itse asiassa kaksi ja puolitoistakertainen. Suunnitelmamme on ottaa tämä alarinteen puoleinen osa autotallia asuinkäyttöön, kun taas perälle tulee tekninen tila, pieni varastohuone ja wc.

Yksi muutostyön motiiveista on ollut se, että talossamme ei ole lainkaan asuintiloja, joista olisi esteetön pääsy puutarhaan tai terassille. Siis tyypillinen jälleenrakennuskauden talo, joka seisoo korkean sokkelin päällä. Autotallin etuosan ottaminen asuinkäyttöön on meille ainoa mahdollisuus saada tällainen ”puutarhahuone”, joka yhdistää pihan ja asuintilat toisiinsa.

Lattian alta löytyy hiekkaa

Lattian alta löytyy hiekkaa

Oheisista kuvista käy ilmi, miten urakka on edennyt. Aluksi ei ollut tarkoitus tehdä betonilattialle mitään, vaan rakentaa uudet väliseinät sen päälle. Kun uuden vessan viemäriputkille avattiin urat lattiaan, paljastui että betonilattian rakenne ei kosteusteknisesti vastaa nykymääräysten vaatimuksia – ei varsinainen yllätys, mutta olimme kai ylioptimistisesti toivoneet, että lattialle ei tarvitsisi tehdä mitään.

Tästä kehkeytyi kuukauden mittainen ja usean tuhannen euron hintainen ylimääräinen vaihe urakkaan. Vanha betonilattia louhittiin auki ja sen alta kaivettiin pois lähes puoli metriä paksu kerros hiekkaa. Uusi lattia eristettiin kapillaarikatkoksi sopivalla leca-soralla ja ohuella polyuretaanilevyllä. Nyt odottelemme että valettu betoni kuivuisi tarpeeksi, jotta se voitaisiin päällystää. Onneksi on kuitenkin päästy muuraamaan uusia väliseiniä – kesäloma tuleekin varmaan kulumaan seiniä ja kattoa tasoitellessa!

Väliseinät on pystytetty

Väliseinät on pystytetty

Toinen ajankohtainen puuha on ovien ja kalusteiden hankinta. Haluaisimme autotallinoven tilalle terassille päin lasiliukuoven, jotta yhteys puutarhaan olisi maksimaalinen. Tällä hetkellä vertailemme eri valmistajien tuotteita; yllättävän harva tarjoaa tällaisia terassinovia puurakenteisina! Alumiiniovet eivät mielestämme oikein sovi vanhan talon tyyliin.

Sisäoviksi olemme hankkineet Kierrätyskeskuksesta vanhoja 1950-luvun laakaovia, joista osassa on ikkuna. Niitä pitäisi löytää vielä pari lisää. Toinen kesäpuuha onkin ovien kunnostaminen ja maalaaminen. Yhden oven mukana tuli jännittävä painike – jos jollakulla olisi myydä samanlaisia niin otathan yhteyttä!

Myös vessan pesualtaan ostimme käytettynä: Huuto.netistä löytyi hauska 1950-luvun Arabian tuotantoa oleva lavuaari. Sen puhdistamisessa vuosien ryönästä meni pari iltaa… Olisi kiva jos muiksikin kalusteiksi löytyisi talon rakennusajan tuotteita; tosin vessanpönttö lienee parasta hankkia uutena jo vedensäästönkin vuoksi!

Painike 1950-luvulta

Painike 1950-luvulta

Muut jaksot ”Autotallin muodonmuutos” ‑sarjassa

Vastakaikua

    Puutarhan Väki · Heinäkuun 11. päivänä 2014 klo 21.52

    Samanlaisia painikkeita löytyi kuin löytyikin Rakennusapteekin varaosapankista Billnäsissä – hieno juttu!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    JohannaHS · Elokuun 7. päivänä 2014 klo 23.55

    Vanha vessanpönttö muuttuu vähävetisemmäksi vanhalla kikalla: vesisäiliöön laitetaan täytteeksi vaikkapa tiiliä tai muuta tilavuutta pienentävää tavaraa. Kulutusta voi säätää optimaaliseksi suhteessa huuhtelutulokseen testailemalla eri täytemääriä.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Maanparannusta (2)

Maanmuokkausta jyrsimellä

Uuden istutusalueen maanparannusprojektissa on tapahtunut edistystä kun syksyn lehdet on saatu muokattua humuslisäykseksi huonokuntoiseen maahan.

Juhannuksen tienoilla kerroimme kotipuutarhamme maanparannusprojektista. Savisen ongelmamaan parantamiseksi muokkasimme siihen alkukesällä valtavat määrät hiekkaa, soraa, multaa ja kompostia. Tasoittelun jälkeen alueelle kylvettiin viherlannoituskasveja kuten veriapilaa ja sinimailasta sekä kehäkukkia. Ne itivätkin hyvin ja pian oli koko alue vihertynyt. Leikkasimme viherlannoituskasvit kerran kesän aikana ja jätimme niittojätteet niille sijoilleen maatumaan. Pian kasvit tuuheutuivat uudelleen ja saimme kasvukauden aikana toisenkin sadon vihermassaa maata parantamaan.

Viherlannoituskasvien leikkaaminen

Viherlannoituskasvien leikkaaminen

Syksyn tultua levitimme alueelle syksyn pudonneita lehtiä paksuksi kerrokseksi. Meillä on tapana korjata lehdet silppuamalla ne ruoholeikkurilla, jossa on keruutoiminto. Silputut lehdet maatuvat kokonaisia helpommin ja nopeammin, mikä on tärkeää etenkin kun meillä kasvaa tammia ja vaahteroita. Niiden suuret ja nahkeat lehdet maatuvat ilman poppakonsteja todella hitaasti!

Tuleva niitty ja kirsikkapuisto

Tuleva niitty ja kirsikkapuisto

Saimme sukulaisilta lainaksi jyrsimen, jolla oli tarkoitus muokata lehdet sekä vihermassa maahan. Jyrsin oli kuitenkin epäkunnossa, joten korjaamista odotellessa syksy ehti jo pitkälle, kunnes vihdoin pääsimme työhön. Onneksi syksy on jatkunut leutona, joten ehdimme kuin ehdimmekin hoitaa homman ennen talven tuloa.

Yleensä emme käytä jyrsintä maanmuokkaukseen, sillä se tuntuu kovin aggressiiviselta tavalta kohdella maaperää ja sen hyödyllisiä eliöitä. Tällä kertaa teimme kuitenkin poikkeuksen, sillä halusimme saada orgaaniset ainekset sekä keväällä lisätyn hiekan ja soran sekoitettua kunnolla maahan. Jyrsin toimikin yllättävän hyvin – jälki oli lupaavaa. Toki maassa on vieläkin savimöykkyjä, mutta ne ovat paljon pienempiä kuin kesällä. Toivottavasti routa murentaa niitä talvella entisestään!

Maanmyöhennystä

Maanmyöhennystä

Näillä näkymin pääsemme siis keväällä kirsikkapuiston istutuspuuhiin. Koristekirsikkalajikkeet on jo valittu: istutamme rusokirsikkaa (Prunus sargentii) ja koristekirsikkaa nimeltä Accolade (Prunus Accolade) kumpaakin kolmen puun ryhmän. Niittykasvien valinta on edessä talvella. Tällä hetkellä meillä on kaksi vaihtoehtoista ajatusta; ensinnäkin niitylle voisi kylvää kotoisia lehtokasveja, jolloin sen huippusesonki olisi keväällä kun sekä aluskasvillisuus että kirsikat olisivat kukassa. Toinen vaihtoehto on ”yrttiniitty” eli valitsisimme heinän lisäksi niittykasveja, joilla on kulinaarista, lääkinnällistä tai muuta hyötykäyttöä. Sopisi meidänlaisille yrttihulluille!

Muut jaksot ”Maanparannusta”‑sarjassa

  • Osa 1: Remonttiprojektissa on vuorossa puutarhan kunnostaminen kaivuutöiden jäljiltä. Savimaa kaipaa perusteellista parantamista ennen kuin siihen voi istuttaa mitään pysyvämpää.

Maanparannusta (1)

Savimaan kääntäminen

Remonttiprojektissa on vuorossa puutarhan kunnostaminen kaivuutöiden jäljiltä. Savimaa kaipaa perusteellista parantamista ennen kuin siihen voi istuttaa mitään pysyvämpää.

Kuten olemme aiemmissa artikkeleissa kertoneet, tontillamme tehtiin iso salaoja- ja sadevesijärjestelmän remontti, jonka yhteydessä osa pihamaasta myllättiin perusteellisesti. Jälkien korjaamisessa on vierähtänyt jo vuosi mutta vähitellen alamme olla voiton puolella.

Tänä keväänä ja kesänä on vuorossa puutarhan alava alue, jonka läpi talon vesijohdot ja viemäri kulkevat kadulle. Kaivuutöitä tehtäessä havaittiin miksi täällä ei koskaan kasvanut mitään muuta kuin sammalta: maaperä on noin kymmenen sentin humuskerroksen alla pelkkää tiivistä savea. Ja sitä tuntuu riittävän muutaman metrin syvyyteen!

Savi pohjamaana

Savi pohjamaana

Monimutkaiseksi asian tekee se, että tämänkertaisten ja aikaisempien kaivuutöiden aikana alueelle on tuotu myös mittavat määrät hiekkaa ja soraa. Lisäksi pohjamaata eli savea on päätynyt päällimmäiseksi maakerrokseksi. Eli maaperä on varsinainen sirkus: paikoitellen tiukkaa savea ja siellä täällä läpäisevää kivennäismaata ja välillä kaikkea tätä yhtenä täytekakkuna!

Maata parantamassa

Maata parantamassa

Meillä on ollut suunnitelmissa perustaa paikalle pieni ”kirsikkapuisto” tsehovilaiseen tyyliin: koristekirsikkalehto, jonka aluskasvillisuutena kasvaisi niittymäinen nurmi kukkineen. Puiden alla voisimme viettää omaa hanami’amme eli japanilaista kirsikankukkajuhlaa… Nyt mietityttää voiko sellaista suunnitelmaa lainkaan toteuttaa kun maaperä on näin surkea.

Olemme keränneet alueelle kaikenlaista materiaalia maan parantamista varten: remontin jäljiltä jäänyttä hiekkaa ja soraa, kompostia, hiekan- tai savensekaista multaa ja jopa hiekoitushiekkaa, jonka keräsimme keväällä kadulta. Savimaan parantamiseksi siihen pitää lisätä soraa tai hiekkaa sekä runsaasti humuspitoista ainetta kuten kompostia tai multaa. Hiekkamaan laatua puolestaan parantaa saven sekä humuspitoisen materiaalin lisääminen. Tällaista cocktailia olemme yrittäneet valmistaa samalla kun olemme muokanneet pintamaata ja poistaneet rikkaruohot.

Viherlannoituskasvit on kylvetty

Viherlannoituskasvit on kylvetty

Kaikkea savea emme millään saaneet peiteltyä takaisin maahan vaan kahdeksan säkillistä sinistä savea kertyi kaatopaikalle kärrättäväksi. Sen jälkeenkin istutusalueen pinnalle jäi suuri määrä savimöykkyjä. Toivottavasti routa hajottaa ne ensi talvena!

Saatuamme maanpinnan jotenkuten tasoiteltua kylvimme alueelle kasvimaalta tuttuja viherlannoituskasveja: veriapilaa, sinimailasta ja kehäkukkia. Ajatus on että ensimmäisen kesän ajan nämä puutarhurin ystävät muokkaisivat juurillaan maata ja lisäävät sen ravinteikkuuttta juurinystyröillään. Syksyllä voisimme lisätä maahan kompostia ja silputtuja syksyn lehtiä. Ensi keväänä olisi sitten aika tehdä lopulliset istutukset – siis jos maa osoittaa kehittymisen merkkejä…

Muut jaksot ”Maanparannusta”‑sarjassa

  • Osa 2: Uuden istutusalueen maanparannusprojektissa on tapahtunut edistystä kun syksyn lehdet on saatu muokattua humuslisäykseksi huonokuntoiseen maahan.

Pihavarasto valmistuu

Pihavaraston runko nousee

Vuoden 2012 aikana nousi vihdoin ulkovarasto pihaamme. Talven tullessa se oli viimeistelyä vaille valmis.

Pihavaraston perustukset valmistuivat viime vuoden keväällä, ne tehtiin osana muuta kaivuu- ja maanrakennustyötä talon salaoja- ja sadevesijärjestelmiä uudistettaessa.

Pihavaraston perustukset syntyvät

Pihavaraston perustukset syntyvät

Perustusten tekemisessä kinkkisintä oli että jouduimme siirtämään sähkö- ja puhelinkaapeleita, koska ne sijaitsivat juuri sillä kohtaa mihin varasto oli tarkoitus pystyttää. Eri operaattoreiden työn aikatauluttaminen ja koordinoiminen oli välillä tuskaista mutta onnistui lopulta jotenkin!

Syksyllä aloitettiin sitten rakennuksen pystytys. Omalta kylältä löytyi luotettava urakoitsija, jonka toimesta varasto nousi nopeasti harjaan. Rakennus on pitkä ja kapea ja siinä on kaksi huonetta, pulpettikatto ja rimaverhoilu – varsin perinteinen malli siis. Sen sijoittaminen tontille oli haastavaa, kun piti ottaa maanpinnan muodot ja kaavan vaatimukset huomioon. Vaikka kyse on vaatimattomasta rakennuksesta piirustukset teki arkkitehti, koska mikä tahansa valmisvarasto ei olisi istunut rinteeseen luontevasti. Vieläkään ei ole ihan varmaa, miltä lopputulos näyttää, koska varaston ympäristöä ei luonnollisestikaan ole vielä viimeistelty.

Varasto on siitä erikoinen, että sokkeliin sen alle muodostuu rinteestä johtuen matala tila, tavallaan kellari, jota aiomme myöskin käyttää varastona. Sinne voi työntää puutarhakalusteet talven ajaksi. Ehkäpä tila sopii myös juuresten varastointiin; sitä varten teimme toisen varastohuoneen lattiaan perinteisen luukun, josta kellariin pääsee laskeutumaan.

Pihavaraston sisätilat

Pihavaraston sisätilat

Varastorakennus rajaa autopaikat muusta pihasta ja muodostaa näköesteen kadulle päin. Toiselle puolelle jää talon edessä oleva terassialue jonka reunoja viimeistelimme viime kesänä rakentamalla tukimuureja. Vielä yhdeltä sivulta täytyy terassin reuna-alueet rakentaa, mikä onkin ensi kesän hommia.

Muuten pihan viimeistelyä saa vielä jonkin aikaa odottaa, sillä projekti jatkuu vanhan autotallin muutostöillä heti kun sen sisältö saadaan tyhjennettyä uuteen varastoon, tai kaatopaikalle… Sitä ennen varasto pitää maalata ainakin sisältä, mutta eiköhän samalla hoideta myös julkisivun ja ovien maalaaminen sekä sokkelin pinnoittaminen. Se tehdään varmaan omana tai talkootyönä.

Aikanaan varasto yhdistetään vanhaan taloon pergolalla, joka voidaan tehdä vasta kun autotalli alkaa olla valmis. Yrttitarhan perustaminen on siis vasta haaveissa ensi kesänä!

Pihavarasto talvellaPihavarasto talvella

Pihavarasto talvella

Kivityöt jatkuvat: alaterassin tukimuurit (2)

Yksityiskohta tukimuurista

Elokuussa saimme vihdoin valmiiksi alaterassia yhdeltä laidalta rajaavat tukimuurit, jotka jäivät kesäkuussa keskeneräisiksi. Kuten kaikessa rakentamisessa ja remontoinnissa, itse muuri syntyi nopeasti kun pohjatyöt oli tehty kunnolla.

Meidän onneksi muurin perustuksissa käytettyä soraa sekä asennushiekkaa ei tarvinnut kaukaa raahata paikalle: salaojitus- ja hulevesiremontin jäljiltä koko piha tuntuu olevan pelkkää soraa ja hiekkaa… Jonkin verran aikaa kului kivien valinnassa: parhaat muurikivet ovat tietysti tukevia mutta tasaisia ala- ja yläpinnaltaan, ja niitä alkaa olla harvassa mitä pidemmälle työt edistyvät. Olemme käyttäneet tontiltamme löytyneitä vanhoja liuskekiviä, saa nähdä joudummeko jossain vaiheessa pihatöiden edistyessä turvautumaan ostokiviin. Työläs vaihe oli myös mullan seulonta: muurien väliin jää kapeahko istutusalue, johon toimme multaa pihan perälle remontin aikana läjitetystä humuspitoisesta maasta. Se on pahasti rikkaruohottunutta, joten se piti tarkkaan seuloa jottei tulisi samalla istutettua vuohenputkea ynnä muita ei-toivottuja kasveja.

Tukimuurit rakenteilla

Tukimuurit rakenteilla

Kuten aiemminkin, ensin tehtiin valmiiksi ylempi muuri, jotta sitä rakentaessa ei joutuisi tallomaan alempaa. Muurit ovat ns. kylmiä muureja eli niiden rakentamisessa ei ole käytetty laastia. Vie jonkin aikaa ennen kuin asennushiekka sitoo kivet paikoilleen eivätkä ne koskaan tietystikään kestä tallaamista aivan muurin reunalla. Tämän vuoksi suunnittelemme ylemmän muurin reunalle istutuksia tai muuta estettä ehkäisemään liikkumista liian lähellä reunaa.

Nyt valmistunut muuri rajaa talon edustalla olevan täyttömaa-alueen yhdeltä reunaltaan, kahta muuta reunustavat talo ja tuleva varastorakennus. Sen rakentamisen pitäisi alkaa syyskuussa. Neljännenkin reunan rajaamiseksi alempaa muuria on tarkoitus jatkaa kunhan varasto saadaan valmiiksi. Homma jäi siis tälläkin kertaa osittain kesken… Koska tonttimme sijaitsee rinteessä, jäljelle jäävällä sivulla ei tarvita yhtä korkeaa muuria, vaan kyse tulee olemaan pikemminkin jonkinlaisesta reunuskiveyksen ja luiskan yhdistelmästä. Sen tekeminen jää varmaan ensi kesään.

Täytyy sanoa, että ankea keskeneräinen piha muuttui kuin taikaiskusta hieman huollitellummaksi! Tämä on taas hyvä esimerkki siitä kuinka valtava merkitys on sillä, että kaaokseen tuo hieman järjestystä, vaikkapa vain pieneltä osin.

Alaterassin tukimuurit

Alaterassin tukimuurit

Muut jaksot ”Tukimuurit”‑sarjassa

  • Osa 1: Kun kevään kiireisin kylvösesonki oli ohi aloitimme taas pihan kivityöt. Tällä kertaa vuorossa ovat tukimuurit alaterassille eli entisen autotallin edustalla sijaitsevalle täyttömaatasanteelle.
  • Osa 3: Syyslomalla syntyi taas pätkä tukimuuria alaterassia rajaamaan.

Kesä toi kivityöt: alaterassin tukimuurit (1)

Tukimuurit

Vanhassa laulussa kevät toi muurarin, maalarin ja rakennuksille hanslankarin. Meille se saisi tuoda pari riuskaa kivimiestä… Niiden puuttuessa ryhdyimme sellaisiksi itse: kun kevään kiireisin kylvösesonki oli ohi aloitimme taas pihan kivityöt. Tällä kertaa vuorossa ovat tukimuurit alaterassille eli entisen autotallin edustalla sijaitsevalle täyttömaatasanteelle.

Rintamamiestalojen tyyliin meilläkin on pohjakerroksessa vanha autotalli, joka on aikoja sitten jäänyt liian pieneksi nykyautoille. Siispä se on toiminut vähän epäkäytännöllisenä varasto- ja työtilana, johon tuppaa kertymään kaikenlaista kamaa: remonteista yli jääneet rakennustarvikkeet, työkalut ja höyläpenkki, polkupyörät, urheiluvälineet, puutarhatyökalut, pihalelut, riippumatot ja aurinkovarjot, jopa lasten vanhat koulukirjat!

Sadevesisäiliö

Sadevesisäiliö

Päätimme järkeistää tilankäyttöä ja rakentaa pihalle erillisen varastorakennuksen, jolloin autotallin voisi muuttaa asuintilaksi ja sisävarastoksi. Osana tätä muutostyötä jouduimme uusimaan perusmuurin eristyksen, salaojituksen ja sadevesijärjestelmän. Viime syksynä tuo urakka saatiin valmiiksi, mutta piha jäi sen jäljiltä epämääräiseksi sorakentäksi. Autotallin edusta on täyttömaata ja sitä täytettiin urakan yhteydessä vielä entisestään, sillä maan alle sijoitettiin paitsi salaoja- ja sadevesijärjestelmän edellyttämät putket ja kaivot, myös 1600 litran vetoinen sadevesisäiliö sekä sille pumppu. Nyt tuo kaikki pitää saada siististi naamioitua ja täyttömaan reuna-alue huoliteltua.

Täyttömaan ja muun puutarhan välinen korkeusero on noin 60-70 senttimetriä. Luiska veisi paljon tilaa, joten päätimme rakentaa tukimuurin. Koska halusimme tehdä tukimuurin ns. kylmänä muurina eli ilman laastia, päätimme tehdä yhden muurin sijasta kaksi matalaa muuria, joiden väliin jää kapea ”terassi” istutusalueeksi. Muurikivet löytyivät omalta tontilta, josta kaivettiin remontin yhteydessä niin valtavat määrät kiveä, että sitä on riittänyt muurikiviksi naapureillekin! Erityisen mukavaa on, että tukevaa harmaata liuskekiveä on paljon.

Alaterassin ylempi muuri tekeillä

Alaterassin ylempi muuri tekeillä

Muurin rakentamista helpottaa myös se, että maaperä on tuolla kohdin remontin jäljiltä hiekkaa ja sepeliä eli kantavaa kerrosta ei ole tarvinnut erikseen luoda. Myös asennushiekka ja sora muurin täytteeksi on saatu paikan päältä.

Ensin tehtiin ylempi muuri, jotta valmiin muurin päällä ei tarvinnut talloa toista muuria asennettaessa.

Kaivojen kannet ovat alemmalla tasolla lukuun ottamatta vanhaa viemärin kurkistuskaivoa, joka jäi ylemmälle tasolle. Asennushiekka ja täyttösora tiivistettiin vedellä jota on sateisen alkukesän jäljiltä riittämiin uudessa vesisäiliössä.

Saimme kesäkuun loppuun mennessä valmiiksi muurien suoran osuuden, tarkoitus on että ne kaartuvat kohti isoa vaahteraa, joka kasvaa terassin kulmassa. Muurintekoa jatketaan kunhan vaahteran alla kasvava iiris on lopettanut kukintansa ja voidaan siirtää alta pois!

Alaterassin alempi muuri tekeillä

Alaterassin alempi muuri tekeillä

Muut jaksot ”Tukimuurit”‑sarjassa

  • Osa 2: Elokuussa saimme vihdoin valmiiksi alaterassia yhdeltä laidalta rajaavat tukimuurit, jotka jäivät kesäkuussa keskeneräisiksi. Kuten kaikessa rakentamisessa ja remontoinnissa, itse muuri syntyi nopeasti kun pohjatyöt oli tehty kunnolla.
  • Osa 3: Syyslomalla syntyi taas pätkä tukimuuria alaterassia rajaamaan.