.png "Herneita ‘Purple podded’ ja ‘Kleine Rheinländerin’")
Pihlajanmarjojen ja omenien sesonki on kiihkeimmillään. Teimme niistä tällä kertaa pikantin mausteista relissiä juustojen ja leikkeleiden seuralaiseksi.
Tänä vuonna pihlaja on ollut huomiota herättävän satoisa: oksat viistävät maata marjaterttujen painosta. Vielä eivät linnutkaan ole ehtineet tyhjentää puita, joten nyt on tilaisuus säilöä osa sadosta talteen. Pihlajanmarjat ovat varsinaisia C-vitamiinipommeja joten keittämisestä huolimatta valmiiseen säilykkeeseen jää vielä yllin kyllin vitamiineja jäljelle. Pihlajanmarjoissa on myös paljon alfa- ja beeta-karoteiinia sekä kivennäisaineita.
Harvemmin muistetaan, että pihlajanmarjat sisältävät jonkun verran myös haitallisia aineita, minkä vuoksi niitä ei suositella syötäväksi raakana. Pakastaminen ja pakkanen vähentävät marjojen happopitoisuutta. Keittäminen ja kuivaaminen muuntavat parasorbiinihapon hyödylliseksi sorbiinihapoksi, joka edistää säilymistä (kyse on säilöntäaineesta E200). Keitettäessä haihtuu myös haitallinen amygdaliini.
Tässä reseptissä säilymistä edistää myös viinietikka, joten olemme käyttäneet valmistuksessa vähemmän sokeria kuin monissa säilöntäohjeissa. Lopputulos on herkullisen hapanimelä ”juustohillo”, joka sopii erityisen hyvin punahomejuuston ja voimakkaan makuisten kovien juustojen seuralaiseksi. Ja eiköhän tämäkin päädy aikanaan joulupöytään, kinkun kaveriksi! Ohje on muokkaamalla lainattu saksalaisen ”kraut&rüben”-lehden syyskuun numerosta.
Anna kuulua