Mullasta nousee kasvi

Soglio, Val Bregaglia

Koska kevät alkaa?

Tammikuu palstalla

Tänään on kevätpäiväntasaus, mikä merkitsee tähtitieteellisen kevään alkamista. Monen mielestä kevät alkoi jo maaliskuun 1. päivänä. Säätieteilijät puhuvat termisestä keväästä, joka alkoi tänä vuonna 10.3. Etelä-Suomessa. Mutta milloin alkaa kasvukausi?

Iltapäivälehtien lööpeissä julistetaan näihin aikoihin kevään tulemista jokaisena päivänä, jolloin aurinko paistaa ja lämpötila on plussan puolella. Arkisessa puheessa maaliskuuta pidetään jo kevätkuukautena ja totta onkin, että kevään merkkejä alkaa näkyä luonnossa heti hiihtolomien jälkeen.

Kevätpäiväntasauksen aikoihin aurinko siirtyy eteläiseltä taivaanpuoliskolta pohjoiselle ja päivä on jo yhtä pitkä kuin yö. Sen jälkeen päivän pituus kasvaa yli viidellä minuutilla joka vuorokausi! Puutarhurin kannalta tällä on suuri merkitys, koska esikasvatus muuttuu paljon helpommaksi kun kasvit eivät tarvitse lisävaloa. Mutta puutarhassa näyttää yhä aika lailla talviselta…

Säätieteilijöiden mukaan terminen kevät on koittanut, kun vuorokauden keskilämpötila on noussut nollan ja 10 asteen välille. Tämä tapahtuu tilastojen mukaan Helsingissä maaliskuun 27. päivän paikkeilla. Tänä vuonna terminen kevät kuitenkin alkoi jo 10.3. Terminen kevät on lyhyin vuodenajoistamme, sillä jo toukokuun 16. päivän tienoilla alkaa terminen kesä Helsingissä (keskilämpötila nousee yli 10 asteen). Kevät siis kestää parhaimmillaankin alle kymmenen viikkoa – ilmankos se tuntuu puutarhurista niin hektiseltä!

Toukokuu palstalla

Toukokuu palstalla

Vaikka kevät on joidenkin mittareiden näkökulmasta alkanut, ei kuitenkaan ole kyllin keväistä puutarhahommia ajatellen. Puutarhurin kannalta ratkaisevaa onkin se, milloin kasvukausi alkaa. Kasvukausi tarkoittaa kirjaimellisesti sitä aikaa vuodesta, jolloin kasvit kasvavat ulkona luonnossa. Säätieteilijät määrittelevät lämpötilojen perusteella ns. termisen kasvukauden. Se tarkoittaa aikaa, jolloin vuorokauden keskilämpötila lumen sulamisen jälkeen ylittää viisi astetta. Ns. (tehoisa) lämpösumma lasketaan siten, että vuorokauden keskilämpötilojen viisi astetta ylittävä osuus lasketaan kasvukauden ajalta yhteen. Lämpösumma kuvaa hyvin paikkakunnan ilmastoa puutarhanhoidon kannalta. Vuosi 2011 oli Suomessa ennätyksellinen siinä suhteessa, että kasvukauden lämpösumma oli monin paikoin suurempi kuin koskaan mittaushistoriassa. Suurin summa 1852 mitattiin Helsingin Kumpulassa. Kasvukausi alkoi maan eteläosassa huhtikuun puolivälissä ja jatkui marraskuulle asti.

Ilmastonmuutoksen myötä kasvukausi tulee Suomessa pitenemään, skenaariosta riippuen yhdestä kahteen kuukautta tällä vuosisadalla. Mutta siitä ei välttämättä ole paljoakaan hyötyä: kauden pidennys osuu etenkin syksyyn, jolloin valon vähyys estää kasveja hyödyntämästä pidentynyttä lämmintä sesonkia. Ehkä huolellisella suunnittelulla voisi kuitenkin hyötyä pitenevästä syksystä kylvämällä loppukesällä sellaisia lyhyen päivän kasveja, jotka esimerkiksi Keski-Euroopassa ovat suosittuja talvivihanneksia, kuten vuonankaalia.

Samalla paikkakunnallakin on kuitenkin paljon eroja ns. mikroilmastossa eli paikallisissa ilmasto-olosuhteissa. Pohjoisrinteeseen tulee kevät myöhemmin kuin etelän puolelle. Jokaisen puutarhurin pitää siis arvioida oman palstansa olosuhteita ja seurata luonnonmerkkejä päätelläkseen, milloin kylvöhommat voi aloittaa. Mielenkiintoinen tapa on esimerkiksi seurata tiettyjä indikaattorikasveja ja määritellä vuodenajat sen mukaan, miten niiden kehitys etenee. Silloin luonto itse toimii kalenterina!

Linkkejä

Vastakaikua

    Puutarhan Väki · Huhtikuun 3. päivänä 2012 klo 21.04

    Aprillipäivänä kevät otti takapakkia ja talvi palasi lumipyryn ja kireiden yöpakkasten kera, ainakin tilapäisesti. Sääennusteiden mukaan kylmä sää jatkuu ainakin pääsiäiseen asti. Terminen kevät on siis ”hyllyllä”!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Pistokkaita pelargoneista

Pelargoni ’Appleblossom Rosebud’

Tänään oli kuukalenterin mukaan kukkapäivä kello 20 asti. Siispä päätimme, että kevät saa koittaa pelargoneille. Otimme talvehtineista pelakuista pistokkaita ja istutimme ne pieniin ruukkuihin ja potteihin.

Pelakuut talvehtivat

Pelakuut talvehtivat

Pelargonimme viettävät talven kuistilla, joka on puolilämmin tila. Se ei ole aivan optimaalinen paikka talvehtimista ajatellen, koska lämpötila on hieman liian korkea. Pelargonit viihtyvät talvella 5-12 asteen lämpötilassa, mutta kuistillamme lämpötila on yleensä noin 15 asteen paikkeilla. Jostain olen lukenut, että liian lämpimässä talvehtineet pelargonit eivät kuki. Joskus meidän pelargonien kukinta on ollut heikkoa, joten olisiko syy talvehtimislämpötilassa. Toisaalta kuvittelisi, että ainakaan pistokkaat eivät ”muistaisi” emokasvin talvehtimisesta mitään, saati sitten vetäisi siitä johtopäätöksiä? Toivotaan ainakin niin.

Meillä on pieni kokoelma etenkin ystäviltä saatuja lajikkeita, joiden nimet ovat matkan varrella unohtuneet. Vain yhden tiedän varmasti ja se on Appleblossom Rosebud. Muut kulkevat sellaisilla nimillä kuin Pinkki valkoreunainen, Valkoinen ripsureunainen ja Vaaleanpunainen. Vyöhykepelargonilajikkeiden (ns. Zonal-pelargonit) lisäksi meillä on yksi tuoksupelargoni ja yksi enkelipelargoni.

Pelargonien pistokaslisäystä

Pelargonien pistokaslisäystä

Pelargoneja on todella helppo lisätä pistokkaista. Pistokkaiksi leikataan veitsellä latvaverson pätkiä siten, että lehdetöntä vartta on noin viisi senttimetriä. Pari kolme hyvin kehittynyttä lehteä pitäisi jäädä pistokkaaseen. Leikkuupinnan voi antaa kuivahtaa jonkin aikaa ennen kuin painaa pistokkaat multaan. Istutusastiaksi riittää kullekin pistokkaalle halkaisijaltaan noin 6-senttinen ruukku tai turvepotti, joka on täytetty taimimullalla ja kasteltu kevyesti ennen pistokkaan työntämistä tukevasti noin 2-3 sentin syvyyteen. Huoneenlämpö on sopiva juurtumislämpötila. Pistokkaita pitää suojata paahteelta, mutta muuten paikan sopii olla valoisa. Multa pidetään kosteana mutta ei märkänä. Noin kolmessa, neljässä viikossa taimi alkaa kasvaa: pistokas on juurtunut.

Pelargonien pistokkaita

Pelargonien pistokkaita

Samalla kun otimme pistokkaita leikkasimme emokasvit matalahkoiksi, jotta niistä kasvaisi tuuheita – talven aikana moni oli kasvattanut pitkiä honteloita oksia, joista olivat lehdetkin enimmäkseen putoilleet. Jätin niiden uudelleen istuttamisen kuitenkin seuraavaan kukkapäivään, jotta käsittely ei olisi liian rajua yhdellä kertaa.

Jos meillä olisi paremmat olosuhteet pelargonien talvehtimiseen, saattaisimme toden teolla hurahtaa niiden keräilyyn. Erilaisia lajikkeita on sadoittain, ja kiinnostavimpia ovat tietenkin vanhat perinnelajikkeet. Hyötykasviyhdistyksellä on Annalan Orangeriassa iso kokoelma perinteisiä suomalaisia pelakuulajikkeita, joista myydään pistokkaita ainakin vuotuisella taimitorilla toukokuussa. Sinne kannattaa pelargonifanin suunnata uusia lajikkeita metsästämään! Myös perniöläinen Pukin Puutarha on erikoistunut wanhoihin pelakuihin.

Luettavaa

Vastakaikua

    Puutarhan Väki · Huhtikuun 8. päivänä 2012 klo 20.45

    Pääsiäissunnuntaina oli taas kukkapäivä ja istutimme uudestaan joitakin pelargonin emokasveista. Kaikki pistokkaat ovat pärjänneet hienosti, joidenkin juuret jo työntyvät ulos ruukun reiästä. Mutta ehkä niiden uudelleenistutus voi vielä odottaa seuraavaan istutuskauteen, alkaa olla pula tilasta. Ulkona jatkuu takatalvi, joten kaikkien kasvien täytyy mahtua sisätiloihin!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu