Mullasta nousee kasvi

Soglio, Val Bregaglia

Pistokkaita pelargoneista

Pelargoni ’Appleblossom Rosebud’

Tänään oli kuukalenterin mukaan kukkapäivä kello 20 asti. Siispä päätimme, että kevät saa koittaa pelargoneille. Otimme talvehtineista pelakuista pistokkaita ja istutimme ne pieniin ruukkuihin ja potteihin.

Pelakuut talvehtivat

Pelakuut talvehtivat

Pelargonimme viettävät talven kuistilla, joka on puolilämmin tila. Se ei ole aivan optimaalinen paikka talvehtimista ajatellen, koska lämpötila on hieman liian korkea. Pelargonit viihtyvät talvella 5-12 asteen lämpötilassa, mutta kuistillamme lämpötila on yleensä noin 15 asteen paikkeilla. Jostain olen lukenut, että liian lämpimässä talvehtineet pelargonit eivät kuki. Joskus meidän pelargonien kukinta on ollut heikkoa, joten olisiko syy talvehtimislämpötilassa. Toisaalta kuvittelisi, että ainakaan pistokkaat eivät ”muistaisi” emokasvin talvehtimisesta mitään, saati sitten vetäisi siitä johtopäätöksiä? Toivotaan ainakin niin.

Meillä on pieni kokoelma etenkin ystäviltä saatuja lajikkeita, joiden nimet ovat matkan varrella unohtuneet. Vain yhden tiedän varmasti ja se on Appleblossom Rosebud. Muut kulkevat sellaisilla nimillä kuin Pinkki valkoreunainen, Valkoinen ripsureunainen ja Vaaleanpunainen. Vyöhykepelargonilajikkeiden (ns. Zonal-pelargonit) lisäksi meillä on yksi tuoksupelargoni ja yksi enkelipelargoni.

Pelargonien pistokaslisäystä

Pelargonien pistokaslisäystä

Pelargoneja on todella helppo lisätä pistokkaista. Pistokkaiksi leikataan veitsellä latvaverson pätkiä siten, että lehdetöntä vartta on noin viisi senttimetriä. Pari kolme hyvin kehittynyttä lehteä pitäisi jäädä pistokkaaseen. Leikkuupinnan voi antaa kuivahtaa jonkin aikaa ennen kuin painaa pistokkaat multaan. Istutusastiaksi riittää kullekin pistokkaalle halkaisijaltaan noin 6-senttinen ruukku tai turvepotti, joka on täytetty taimimullalla ja kasteltu kevyesti ennen pistokkaan työntämistä tukevasti noin 2-3 sentin syvyyteen. Huoneenlämpö on sopiva juurtumislämpötila. Pistokkaita pitää suojata paahteelta, mutta muuten paikan sopii olla valoisa. Multa pidetään kosteana mutta ei märkänä. Noin kolmessa, neljässä viikossa taimi alkaa kasvaa: pistokas on juurtunut.

Pelargonien pistokkaita

Pelargonien pistokkaita

Samalla kun otimme pistokkaita leikkasimme emokasvit matalahkoiksi, jotta niistä kasvaisi tuuheita – talven aikana moni oli kasvattanut pitkiä honteloita oksia, joista olivat lehdetkin enimmäkseen putoilleet. Jätin niiden uudelleen istuttamisen kuitenkin seuraavaan kukkapäivään, jotta käsittely ei olisi liian rajua yhdellä kertaa.

Jos meillä olisi paremmat olosuhteet pelargonien talvehtimiseen, saattaisimme toden teolla hurahtaa niiden keräilyyn. Erilaisia lajikkeita on sadoittain, ja kiinnostavimpia ovat tietenkin vanhat perinnelajikkeet. Hyötykasviyhdistyksellä on Annalan Orangeriassa iso kokoelma perinteisiä suomalaisia pelakuulajikkeita, joista myydään pistokkaita ainakin vuotuisella taimitorilla toukokuussa. Sinne kannattaa pelargonifanin suunnata uusia lajikkeita metsästämään! Myös perniöläinen Pukin Puutarha on erikoistunut wanhoihin pelakuihin.

Luettavaa

Vastakaikua

    Puutarhan Väki · Huhtikuun 8. päivänä 2012 klo 20.45

    Pääsiäissunnuntaina oli taas kukkapäivä ja istutimme uudestaan joitakin pelargonin emokasveista. Kaikki pistokkaat ovat pärjänneet hienosti, joidenkin juuret jo työntyvät ulos ruukun reiästä. Mutta ehkä niiden uudelleenistutus voi vielä odottaa seuraavaan istutuskauteen, alkaa olla pula tilasta. Ulkona jatkuu takatalvi, joten kaikkien kasvien täytyy mahtua sisätiloihin!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu