Varhaiskevät pyökkimetsässä

Myös Keski-Euroopan pyökkimetsissä kevät on ollut oikukas tänä vuonna. Kävimme ihailemassa suvikellojen kukintaa Donautalin alueella.

Pääsiäisen aikoihin piipahdimme sukuloimassa Etelä-Saksassa. Reissulla ehdimme käväistä haistelemassa kevään tuloa päivän vaelluksella Tonavan yläjuoksun laaksoissa ja vuorilla. Lumi oli enimmäkseen sulanut, vain pohjoisrinteillä ja jyrkkien laaksojen pohjassa oli vielä muutaman sentin paksuinen hanki. Pyökkivaltaisissa metsissä ensimmäiset kevätkukat nostivat päätään karikkeesta.

Kävimme erityisesti tutustumassa laaksoon, joka on suvikellojen (Märzenbecher) valtakuntaa. Näky oli satumainen: metsänpohja silminkantamattomiin valkoisten kukkien täplittämä! Suvikello eli kesälumipisara (Leucojum aestivum) muistuttaa hieman lumikelloa mutta on rotevampi kasvi. Myös kukat ovat erilaiset: terälehdet muodostavat piparkakkureunaisen kellon jossa on vihreät täplät. Suvikello on narsissikasveihin (Amaryllidaceae) kuuluva monivuotinen sipulikasvi jota myydään myös meillä puutarhakasviksi; tosin täällä se kukkii vasta touko-kesäkuussa. Syksyllä sipulikukkaistutuksia suunnitellessa kannattaa siis muistaa tämä viehättävä kasvi!

Suvikellot on rauhoitettu
Keväistä metsää Tonava-joen laaksossa
Suvikello
Suvikelloja
Suvikellot pyökkimetsässä

Tonava virtaa yläjuoksullaan paikoin kanjonimaisessa laaksossa, jonka joki on aikoinaan kaivertanut kalkkikiveen. Sivujokien ja -purojen laaksot ovat intiimimpiä. Ylhäällä ylängöllä ei aina tiedä edes olevansa vuoristossa, kunnes saapuu seuraavan rotkon reunalle.

Lippachtal
Lippach-puro
Kohti Königsheim’ia
Schäfertal

Stuttgartin lähellä olevan Esslingenin kaupungin keskiaikaisilla kujilla vietettiin Puutarhapäiviä, ”Gartentage”. Tarjolla oli kaikenlaista puutarhaan liittyvää antiikista lähtien, mutta meitä kiinnosti erityisesti erinomainen yrttitarjonta. Monella taimitarhalla oli hieno valikoima erilaisia yrttejä, myös meillä tuntemattomampia lajikkeita muuten tutuista yrteistä. Kun matkatavaroihin ei kauhean paljon taimia pysty tunkemaan jouduimme tekemään hankalia valintoja. Loppujen lopuksi päätimme tuoda kaksi rosmariinin tainta, joita mainostettiin talvenkestäviksi: lajikkeet ovat Arp ja Veitshöchheim. Lisäksi ostimme salvian Grower’s Friend, joka ei kuulemma kuki herkästi vaan tuottaa paljon lehtisatoa. Toivottavasti ne kotiutuvat hyvin tänne Pohjolaan!