Rhodorendronien ja atsaleoiden kukinta on alkanut Etelä-Suomessa, joten nyt on aika tehdä retki suomalaisten rodojen alkukotiin Mustilaan.
Mustilan arboretum on Suomen tunnetuimpia ja laajimpia puulajipuistoja, jonka ensimmäiset istutukset tehtiin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Puisto on siis ehtinyt kypsään ikään, mikä tekee siitä viehättävän ”satumetsämäisen”, ihastuttavan retkikohteen koko perheelle. Puistossa on eripituisia kävelyreittejä, joten kaikenikäiset löytävät kunnolleen sopivat polut puistoon tutustumista varten.
Arboretum on perustettu elimäkeläisen Mustilan kartanon maille omistajaperheen Tigerstedtien toimesta, jotka ovat kolmessa sukupolvessa istuttaneet puistoon maailman eri kolkista kotoisin olevia puita, pensaita ja perennoja. Puistossa on nykyään yli 100 havupuulajia ja noin 200 lehtipuulajia sekä satoja pensaita ja perennoja!
Mustilan puulajipuistosta
Ehkä tunnetuin osa puistoa on 1920- ja 1930-luvulla rakennettu Alppiruusulaakso. Sen esikuvina ovat olleet englantilaiset ja
skotlantilaiset metsäpuutarhat. Mustilassa vuosikymmenten aikana kestäviksi havaitut rodolajit ja ‑hybridit on otettu materiaaliksi talvenkestävien alppiruusujen jalostuksessa: taimitarhoilta löytyvät kotimaiset alppiruusulajikkeet ovatkin Mustilan alppiruusujen jälkeläisiä. Alppiruusuista jalostusprojekti on siirtynyt atsaleoihin, joten nykyään meillä on saatavilla myös kauniita talvenkestäviä atsaleoita, kiitos Mustilan ja kasvinjalostuksen professorina toimineen Peter M. A. Tigerstedtin! Muiden muassa meillä kasvaa kotipihan metsäpuutarhassa monta kotimaista alppiruusua:
Pohjolan Tytär,
St. Michel,
Suvi ja
Kullervo.
Kaunis valkoinen rodo
Mustilan arboretum
Kaunis rodo Mustilasta
Elegantti rodokaunotar
Arboretumista onkin tullut korvaamaton geenipankki: puistoon sopeutuneita kasveja voidaan käyttää koristekasvien jalostamisessa ja siten tuottaa Pohjolan oloihin tottuneita kasveja suomalaisiin puutarhoihin. Missään muualla ei kasva näin monipuolista kasvilajistoa yhtä vaativissa pohjoisissa olosuhteissa.
Atsalea kukkii
Atsaleoiden väriloistoa Mustilassa
Mustilan atsaleoita
Atsaleoiden runsautta
Mustilan yhteydessä toimii myös taimitarha ja itse arboretumissakin on pientä taimimyyntiä, joten sieltä voi ostaa mukaansa puiston kasveja. Ne ovat puita ja pensaita, joita ei juuri missään muualla ole myynnissä, esimerkiksi erilaisia vaahtera- ja pihtalajeja. Loistopaikka metsäpuutarhasta haaveilevalle puutarhurille, joka haluaa istuttaa hieman tavanomaista erikoisempia kasveja!
Mustilan arboretumin perennoja
Meille Mustilasta on muodostunut yksi vuodenkierron ”
must”: sinne on päästävä ainakin kerran kaudessa, jos ei rodojen kukintaa ihailemaan, niin sitten keskikesällä hortensioita katsomaan, tai syksyllä ihailemaan fantastista ruskaa! Tämän jutun kuvat on otettu Mustilassa eri vuosina alppiruusujen ja atsaleoiden kukinta-aikaan. Tänä vuonna arboretumissa ennustetaan, että rodojen kukinnasta muodostuu ”keskirunsas” ja kukinnan huippu ajoittuu kesäkuun ensimmäiselle viikolle.
Valkoinen rodo
Nykyään arboretum kuuluu vuonna 1983 perustetulle Mustilan kotikunnassäätiölle, jolle arboretum on kokonaisuudessaan lahjoitettu. Säätiö on kehittänyt arboretumin opetus- ja virkistyskäyttöä ja pitää puiston avoimena vierailijoille vuoden jokaisena päivänä, kesäkaudella (1.5.–30.9.) kello 8–21 ja talvikaudella (1.10.–30.4.) valoisaan aikaan. Puistoon tutustumisesta kerätään kohtuullinen pääsymaksu (0–8 euroa), joka käytetään arboretumin ylläpitämisen ja kehittämiseen. Jos haluaa tukea Mustilan toimintaa enemmänkin niin voi myös liittyä Arboretum Mustilan Ystävät -yhdistykseen. Sen jäsenet pääsevät osallistumaan arboretumin ja sen toiminnan kehittämiseen eri tavoin, muun muassa istutustalkoissa.
Mustilan polulla
Mustila sijaitsee nykyisin Kouvolan kaupungin alueella, 6-tien varrella. Helsingistä matkaa kertyy 115 kilometriä, Kouvolasta 25 kilometriä. Lahdesta etäisyyttä on 65 kilometriä. Mustila on siis suhteellisen vaivattomasti saavutettavissa monesta suunnasta eteläistä Suomea.
Linkki:
Anna kuulua