Olemme puutarhassa

Syyskuussa palsternakat ovat ehtineet jo pullistua täyteen mittaansa. Herkullisten juuresten sadonkorjuukausi jatkuu niin kauan kuin maa pysyy sulana ja hätätilassa palsternakat voi jättää maahan talven ylikin. Siellä ne säilyvät paremmin kuin huonoissa varasto-olosuhteissa.

Palsternakalla on omien vanhempiemme sukupolven keskuudessa rehukasvin maine, minkä vuoksi lapsuudessamme ei palsternakkaa löytynyt ruokapöydästä. Syitä epäsuosioon on monia. Yksi lienee se, että palsternakan makeus vähenee hiljalleen varastoinnin aikana sokerin muuttuessa tärkkelykseksi, joten jos ei ole ollut tuoretta tarjolla, palsternakkaa on pidetty lähinnä eläimille soveltuvana. Nykyään syynä taitaa olla se, että palsternakka pakataan kuivumisen estämiseksi usein muoviin. Muovikääreessä juuri tummuu ja muuttuu epämääräisen näköiseksi eikä siis suoranaisesti houkuttele ostamaan… Kotipuutarhuri onkin hyvässä asemassa, kun voi itse viljellä omat palsternakkansa ja syödä ne priimakunnossa, suoraan palstalta keittiöön kannettuina! Onneksi palsternakka on viime vuosina kokenut maineenpalautuksen, joten hyvälaatuistakin juuresta on nykyään saatavilla torilla ja kaupoissa.

Sarjakukkaisten heimoa

Palsternakka (Pastinaca sativa) on sarjakukkaisten heimoon kuuluva kaksivuotinen kasvi. Se on siis sukua porkkanalla, persiljalle ja monelle muulle puutarhakasville. Palsternakkaa voi löytää myös luonnosta, jossa se leviää viljelykarkulaisena. Ilmeisesti se on kotiutunut Suomeen jo keskiajalla; Välimeren maissa sitä on käytetty jo antiikin aikoina. Villinä kasvavaa palsternakkaa tuskin kuitenkaan kannattaa kerätä ruoaksi: ensinnäkin se on kitkerämpää kuin viljelty palsternakka ja toiseksi sen voi sekoittaa johonkin myrkylliseen sarjakukkaiseen sukulaiseensa.

On hyvä tietää, että palsternakka saattaa aiheuttaa joillekin ihmisille allergisia reaktioita, esimerkiksi oireita suun alueella, iholla, hengitysteissä tai ruoansulatuksessa. Palsternakka sisältää furanokumariinia eli samaa ainetta, jota on jättiputkissa ja joka aiheuttaa iholla palovamman reagoidessaan auringon UV-säteilyn kanssa. Tämän vuoksi palsternakan sadonkorjuussa kannattaa suojata kätensä, ainakin jos aurinko paistaa. Tosin meillä ei koskaan ole kukaan saanut oireita vaikka herkkäihoisiakin perheestä löytyy, joten kovin suuresta ongelmasta ei liene kyse.

Palsternakan käyttö

Palsternakkaa White Gem

Muiden juuresten tavoin palsternakka kerää juureensa vararavintoa kukkiakseen sen turvin sitten toisena vuotenaan. Erotuksena porkkanasta palsternakka on suurempi ja muodoltaan ”leveäharteisempi”, minkä lisäksi sen malto on kellanvalkeaa, hieman pehmeämpää ja vähemmän mehukasta. Myös maku on erilainen, makean aromikas, raakana joskus vähän pistäväkin. Palsternakka on mielestämme maukkaimmillaan paahdettuna, joten se kannattaa valmistaa uunissa. Raakana emme sitä juurikaan syö, vaikka jotkut suosittelevat valmistamaan siitä myös raastetta. Onkohan se ihan viisasta ottaen huomioon furanokumariinin? Palsternakkaa voi käyttää myös liemijuureksena, kasvissoseissa ja sosekeitoissa, gratiineissa, laatikoissa ja leivonnaisissa. Paahdettujen palsternakkojen maustamiseen sopivat erityisen hyvin voimakkaan makuiset yrtit kuten rosmariini, salvia ja timjami. Muhennetut ja kermaiset palsternakat saavat hienon silauksen kun käyttää mausteena muskottipähkinää tai muskotinkukkaa. Myös itämaiset maustesekoitukset kuten curry sopivat palsternakan maustamiseen.

Palsternakan viljely

Palsternakan viljely on vaivatonta, paljon helpompaa kuin esimerkiksi sukulaisensa porkkanan viljely. Vaikka usein sanotaankin että ne kärsivät samoista tuholaisista, meidän kokemuksemme mukaan palsternakka on hyvin terve kasvi kun taas porkkanan juuret ovat milloin karvaisia, milloin mustanraidallisia tuholaisten tehtyä temppujaan. Jos siis pitäisi valita porkkanan ja palsternakan viljelyn välillä, valitsisin ehdottomasti jälkimmäisen. Sitä paitsi ihan hyvää porkkanaa saa jokaisesta kaupastakin, kun samaa ei voi sanoa palsternakasta.

Palsternakka on porkkanaa huomattavasti rotevampi kasvi, joten se vaatii kasvimaalla enemmän tilaa erityisesti loppukesästä. Palsternakka tarvitsee myös koko kasvukauden kehittyäkseen täyteen mittaansa, joten sitä ennen tai sen jälkeen ei ole mahdollista kasvattaa samalla paikalla mitään muuta saman kasvukauden aikana. Kotilot pitävät palsternakasta, mutta ne eivät yleensä pysty aiheuttamaan sille merkittävää tuhoa.

Palsternakka kylvetään yleensä aikaisin keväällä, mutta voi sitä kylvää myös myöhäissyksyllä, juuri talventulon alla. Viime syksynä kylvimme palsternakan marraskuun lopussa ja ne itivät keväällä hyvin. Tätä satoa korjataan nyt. Mutta varoituksen sana: syksyinen kylvö täytyy tehdä niin myöhään, etteivät siemenet idä heti vaan vasta talvehtimisen jälkeen. Viime syksynä kylvämistämme palsternakoista yksi innostui kukkimaan jo tänä kesänä, joten se oli ilmeisesti ehtinyt itää jo viime vuoden puolella ja luuli tätä toiseksi vuodekseen! Kukkimaan ryhtyneen palsternakan juuri muuttuu sisältä puiseksi eikä siinä enää ole paljoakaan syötävää.

Reseptejä

• Käytimme pääosin palsternakkaa uunijuuresten ohjeessa, jonka julkaisimme viime viikolla. Jatkossa on tulossa lisää palsternakkapitoisia ruokaohjeita!

Linkkejä

• Uusi Musta–sivustolla ruokabloggarit kehittelivät uusia palsternakkareseptejä marraskuussa 2011. Emme ole näitä ohjeita testanneet, mutta monet vaikuttavat mielenkiintoisilta ja kokeilemisen arvoisilta.