Alkavalla istutusajalla meillä tehdään perustustöitä terassin yrttitarhassa.
Viime vuosina olemme kertoneet pihan kunnostustöistä perusteellisen remontin jälkeen: varaston rakentamisen, julkisivuremontin, autotallin muutostöiden sekä salaojituksen ja sadevesijärjestelmän asentamisen valmistuttua olemme pikku hiljaa rakentaneet piha-aluetta. Talon ja uuden varastorakennuksen väliin jäävä entinen autotallin sisäänajoalue on muuttunut terassiksi, joka on osittain liuskekivin viimeistelty, osittain tarkoitus on peittää se kivituhkalla.
Osa terassista on varattu kesäkeittiölle, pöytäryhmälle ja puutarhahuoneen edustalle tulevalle pergolan kattamalle oleskelualueelle. Maanalaisen vesisäiliön lähistölle on tarkoitus tehdä vesipiste. Loppu on vapaata tilaa, minkä lisäksi terassille on kaivettu kaksi istutusaluetta. Ne on tarkoitus omistaa yksinomaan yrteille.Välimerellinen penkki
Terassia rajaavan tukimuurin reunoille tulee pitkänomainen istustusalue Välimeren yrteille. Paikka on koko puutarhan aurinkoisin ja soraisen/hiekkaisen maaperänkin pitäisi sopia puuvartisille yrteille mainiosti.
Kuten kuvasta (oikealla) näkyy, maaperä on kivistä täyttömaata, joka on vuosien aikana tiivistynyt aikamoisesti. Istutusalueen kaivaminen oli rankkaa puuhaa eikä se onnistunut ilman hakkua! Loppujen lopuksi saimme kuitenkin kaivettua noin 40–50 cm syvän ”vallihaudan”, joka täytettiin kompostilla, annettiin painua talven yli ja lisättiin multaa päälle sopivan pintakorkeuden aikaansaamiseksi. Maa kalkittiin perusteellisesti, sillä Välimeren yrtit ovat tottuneet emäksiseen tai vähintäänkin neutraaliin maaperään.
Tähän penkkiin tulee muun muassa sellaisia puolipensaita tai varpuja kuten laventelia, salviaa, talvikynteliä, timjamia, oreganoa sekä teurikkaa. Olemme ostaneet taimia valmiina, sillä haluamme pian saada aikaan mahdollisimman kypsän vaikutelman. Monet yrteistä olemme istuttaneet useamman taimen ryhmiksi, jotta niistä tulisi riittävän isoja kokonaisuuksia meidänkin ilmastossamme. Jos tilaa jää, niin myös viiniruuta sekä jokin harmaalehtinen artemisia-laji olisi kiva vielä löytää kokoelmaan. Istutusten rungon muodostavat pallon muotoon leikatut puksipuut sekä pari pystykasvuista marjakuusta, jotka ovat vielä hankkimatta. Ajatuksena on levittää ainakin tähän penkkiin katteeksi rantakiviä tai muuta hieman karkeampaa kiviainesta eli siitä tulee ns. ”sorapuutarha”, gravel garden.
Vihreä yrttipenkki
Toinen istutusalue on pyöreä ja meidän sanastossamme se on ”vihreä yrttipenkki” eli siihen tulee ruohovartisia monivuotisia yrttejä kuten ruoho- ja kiinansipulia, sitruunamelissaa ja rakuunaa sekä yksivuotisia tai yksivuotisina viljeltäviä yrttejä kuten tilliä, persiljaa, korianteria ja kesäkynteliä. Tämä istutusalue saa hieman vähemmän suoraa auringonpaistetta kuin Välimeren yrttipenkki.
Tänä vuonna kylvimme taas esikasvatusta varten myös perillaa eli japanilaisten nimellä ”shiso” tuntemaa rehevää, aromaattista yrttiä, joka saattaisi sopia muiden ruohovartisten yrttien joukkoon.Penkin laidalle tulee ruosteiseksi patinoitu teräsallas eli ns. Cortenstahl-allas, jollaisen olemme nähneet jossakin puutarhanäyttelyssä. Allaolevassa kuvassa vanha sinkkiallas saa ainakin näin suunnitteluvaiheessa esittää design-allasta…
Kuuluisia esikuvia
Näitä yrttipenkkejä suunnitellessamme olemme pitäneet esikuvina kahta kuuluisaa puutarhuria: Välimeren penkki on kunnianosoitus ranskalaiselle Nicole de Vésianille, jonka elämästä ja puutarhoista kertovan kirjan Täti Punainen sai Setä Siniseltä joululahjaksi. Häivähdys de Vésianin suunnittelemista puutarhoista Ranskan Provencessa on tarkoitus luoda näille raukoille rajoille, sillä ainahan puutarhurin pitää yrittää jotain, mikä on juuri ja juuri mahdollista! Mutta ehkä tämä kokeilu ei ole ihan hölmö, sillä ilmaston lämpeneminen edellyttää sitä vastaan taistelun lisäksi myös varautumista lämpimämpään ilmastoon…
Pyöreä yrttipenkki puolestaan on saanut innoituksensa ruotsalaisen puutarhurin Ulla Molinin hienoista puutarhoista, joissa yhtenä leimallisena elementtinä ovat kirjojen perusteella pyöreät istutusalueet erityisesti oleskelualueiden yhteydessä. Niihinkin olemme tosiaan tutustuneet vain kirjojen kautta, mutta olisi kyllä hienoa, jos joku päivä pääsisimme sekä Ranskaan että Ruotsiin tutustumaan de Vésianin ja Molinin puutarhoihin paikan päällä!
Kolmantena esikuvana pitää myös mainita englantilainen Beth Chatto, joka perusti sorapuutarhan entiselle parkkipaikalle, niin kuin tavallaan mekin. Hänen puutarhassaan olemme käyneet ja voimme lämpimästi suositella ihan jokaiselle, sillä sorapuutarhan lisäksi siellä on myös perinteisempi kivikkopuutarha sekä vesipuutarha ja metsäpuutarha! Päiväretki junalla Lontoosta onnistuu kunhan on aikaisin aamulla liikenteessä…
Istutustöitä kesäkuussa
Yrttitarhan istutustöitä on tarkoitus jatkaa kesäkuun istutusajalla, joka alkaa keskiviikkona 5. päivänä kesäkuuta. Se jakautuu seuraavasti:
- Aluksi on kukkakasveille suosiollinen kylvö- ja istutusaika 5.6. kello 17 alkaen 6.6. kello 18 asti. Lisää kukkapäiviä tulee 14.6. ja 16.6. kello 19 asti. Kukkien vuoksi viljeltävät yrtit kuten laventeli sekä myös teurikka ja viiniruuta istutetaan silloin.
- Seuraavaksi on vuorossa lyhyt lehtikasveille otollinen aika eli 6.6. kello 19 alkaen 7.6. kello 13 asti. Lehtipäivä on myös 15.6 sekä 16.6. kello 20 alkaen 17.6. kello 16 asti. Useimmat uuden yrttitarhamme kasveista ovat lehtikasveja, sillä niitä kasvatetaan aromaattisten lehtien vuoksi, joten noista päivistä tulee kiireisiä!
- Hedelmäkasveille suosiollinen ajankohta koittaa 8.6. kello 14 ja jatkuu aina 10.6. kello 16 asti. Toinen vastaava kausi on istutusajan lopulla, 17.6. kello 17 – 18.6. kello 18. Joitakin yrttejä kasvatamme myös hedelmien eli siementen vuoksi, esimerkiksi korianteria.
- Juuripäiviä on tulevalla istutusajalla 10.6. kello 17 alkaen 13.6. kello 23 asti. Uuteen yrttitarhaamme ei tule yhtään yrttiä, josta käyttäisimme juurta, mutta muualla puutarhassa meillä on tapana viljellä väinönputkeä, josta voi käyttää myös juurta. Väinönputkea kannattaa kylvää joka vuosi, jotta joka vuosi olisi kasvia myös saatavilla, se on näes kaksi- tai kolmivuotisena hieman oikukas viljeltävä…
Oliskohan tuo soihtuköynnös? Jos on, kukkii oranssinpunaisin kukkatertuin.
Kiitos vinkistä, saattaa hyvinkin olla! Kasvi on kotiutunut hyvin: se on ryhtynyt tekemään paljon uusia vehreitä versoja. Vielä se ei ole kukkinut mutta odottelemme siis oranssipunaisia kukkaterttuja 🙂
Sittemmin kasvi on kukkinutkin ja p.mikkonen oli oikeassa: se on soihtuköynnös! Kukat ovat erityisen kauniit, koska oranssinpunaista kukkaa reunustavat tummanpunaiset verholehdet.
Tuo on pieni porsliini kukka. Kukkii pieniä valkoisia kukkia terttumaisesti.
Kiitos Taina, köynnös on rehevöitynyt mukavasti ja voi hyvin, mutta vielä se ei ole kukkinut. Joten lisää veikkauksia otetaan yhä vastaan… 🙂
Työmaa alkaa muuten viimeinkin muuttua asuinhuoneeksi! Siitä lisää lähiaikoina…
Ettei ole mesiriippa?
Mesiriippa taitaa olla soihtuköynnöksen sukua? Ainakin se on kovasti saman näköinen. Mutta kukkien perusteella meidän köynnös taitaa sittenkin olla soihtuköynnös (ks. kuva päivitetyssä postauksessa). Kiitos ehdotuksesta!
Hei!
Kiinnostaisi tietää mikä on tuo suurilehtinen kasvi soihtuköynnöksen yläpuolella olevassa kuvassa. Itselläni on hyvin saman näköinen, mutta en tiedä mikä se on. Lapset onnistuivat siitä katkaisemaan latvan ja olen yrittänyt etsiä vinkkejä jos sen saisi vaikkapa istutettua uudelleen.