Mullasta nousee kasvi

Puutarha remontissa

Terassihaaveita

Krusmyntagården Gotlanti

Remontin viimeinen suuri urakka on pihan viimeistely rakentamisen aikaisen myllerryksen jälkeen.

Ne jotka ovat seuranneet remonttiblogiamme tietävät, että jo muutamana kesänä olemme tehneet hommia piha-alueiden ja puutarhan parissa muun muassa tukimuureja rakennellen, kirsikkapuistoa perustaen sekä mukulakiveystä asennellen. Viimeisiksi kunnostuskohteiksi ovat jääneet entisen autotallin edusta, uuden varastorakennuksen ja kadun väliin jäävä parkkipaikka sekä talon sisääntulopiha.

Suurimmat toiveet meillä on isohkon terassin suhteen, joka on muodostunut siihen mistä joskus muinoin on autolla ajettu talliin. Nyt se on sorakenttä, joka rajautuu talon lisäksi varastoon sekä puutarhan puolella kaksoismuureihin istutuksineen. Alue on tilava, joten meille on kertynyt pitkä lista toiminnoista, joita sinne haluttaisiin sijoittaa. Talven aikana niitä on kirjattu paperille ja nyt pitäisi tehdä päätöksiä, jotta roudan sulettua päästäisiin aloittamaan hommat.

Ensinnäkin autotallista kuoriutuneen ”puutarhahuoneen” edustalle täytyy luoda oleskelualue, jonne voi kipaista sisätiloista aina kun sää houkuttelee istuskelemaan ulkona. Remontin aikanahan meillä on ollut siinä tilapäinen pikkuterassi. Jonkunlainen pergolarakenne pitää saada päälle, vehreän köynnöskatoksen tueksi.

  • Katettu terassi

    Katettu terassi

    Moderni köynnöstuki

    Moderni köynnöstuki

    Mielenkiintoinen rakenne köynnöstuessa

    Mielenkiintoinen rakenne köynnöstuessa

Toiseksi kesäkeittiö on ihan pakko saada ja sitä varten onkin jo rakennusvaiheessa vajan seinustalle vedetty putket vesipisteelle. Iso allas tarvitaan, jotta siinä voidaan huuhdella mullat vihanneksista ja yrteistä. Kun kesäkeittiössä on vesipiste niin se voi toimia myös taimipöytänä. Ja grilli on luonnollisesti ihan ehdoton!

  • Iso allas

    Iso allas

    Kesäkeittiö puutarhamessuilla

    Kesäkeittiö puutarhamessuilla

Kesäkeittiön lähistöltä varataan tilaa isolle ruokailuryhmälle: pitkä pöytä ja penkit Biergarten-tyyliin olisivat mukavat, koska silloin pöydän ääreen mahtuisi isompikin seurue syömään.

  • Moderni Biergarten-kalusto

    Moderni Biergarten-kalusto

    Biergarten

    Biergarten

Terassin laidalla maan alla on sadevesisäiliömme, josta on tarkoitus vetää putki pinnalle kasteluvesipistettä varten. Mutta millaista – rustiikki, eleetön versio vai koristeellinen vesiaihe?

  • Eläinten juottopaikka

    Eläinten juottopaikka

    Vesilähde

    Vesilähde

Terassille pitäisi jäädä tilaa myös yrttitarhalle, sillä paikka on tonttimme sopivimpia aurinkoa rakastaville, kuivahkossa maassa viihtyville kasveille. Tehdäänkö muotopuutarha vai tyydytäänkö luonnonmukaisempaan yrttitarhaan – siinä on miettimistä…

  • Luostarin puutarhassa

    Luostarin puutarhassa

    Kivikkopuutarha, Royal Botanic Garden Edinburgh

    Kivikkopuutarha, Royal Botanic Garden Edinburgh

  • Yrttipuutarha, Westersin Puutarha, Kemiö

    Yrttipuutarha, Westersin Puutarha, Kemiö

    Mustion linnan yrttipenkki

    Mustion linnan yrttipenkki

Oma suunnittelukohteensa on terassin kiveys: tarkoitus on käyttää kaivuutöiden aikana talteen otettuja seulanpääkiviä sekä samaa harmaata liuskekiveä, josta olemme latoneet tukimuureja. Uusiakin kiviä varmaan tarvitaan, koska alue on melko suuri; ehkä nupu- tai noppakiviä. Ja osittain varmaan tulee myös sorapintoja esimerkiksi pienistä pyöreistä jokikivistä. Vaihtelevat, erilaisia kivimateriaaleja yhdistelevät pinnat ovat hauskoja!

  • Tyylikäs kiveys

    Tyylikäs kiveys

    Erilaisia kivipintoja

    Erilaisia kivipintoja

  • Vaihteleva kiveys

    Vaihteleva kiveys

    Hauska kiveys

    Hauska kiveys

  • Kiviportaat

    Kiviportaat

    Erilaisia kivipintoja

    Erilaisia kivipintoja

  • Kiviportaat

    Kiviportaat

    Kaunis kiveys

    Kaunis kiveys

Inspiraationa suunnittelussa käytämme valokuvia, joita olemme jo vuosikausia ottaneet vieraillessamme puutarhoissa ja puistoissa Suomessa ja muualla. Kaikki tämän jutun kuvituksena käytetyt kuvat ovat sellaisia; eivät siis omasta pihastamme! Jos kuvat kiinnostavat niin kannattaa käydä Pinterest-sivuillamme; sinne olemme keränneet inspiraatiokuvia remonttia ja puutarhasuunnittelua varten. Ja tietysti sieltä löytyy myös muutama omien kuviemme albumi, tulevaisuudessa ehkä enemmänkin.

Niitty kukkii taikayönä

Harakankello

Juhannusta vietetään kesäpäivänseisauksen aikoihin, kun päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla pisimmillään. Ei ihme, että juhannukseen on aina kytkeytynyt kaikenlaista magiikkaa. Juhannustaioissa luonnonkukilla on erityinen asema: tyypillisessä taiassa täytyy juhannusyönä kerätä tietty (jostain syystä aina pariton) määrä kukkia ja laittaa ne tyynyn alle yöksi. Sinä yönä nähdyt unet ovat enteitä tulevasta, varsinkin tulevan puolisonsa voi nähdä unessa, jos vain on muistanut olla puhumatta kukkia kerätessään ja sen jälkeenkin.

Kuukauden kasvi: juhannuskukka

Juhannuskukaksi kutsutaan kansankielellä monia eri luonnonkasveja, jotka kukkivat näihin aikoihin. Eri puolilla Suomea on omat juhannuskukkansa. Ehkä yleisimmin juhannuskukkana on pidetty metsäkurjenpolvea (Geranium sylvaticum), jonka kukinta kestää sen verran pitkään, että se on yleensä kukassa koko maassa juhannuksen aikoihin.

Toinen koko maassa yleinen juhannuskukka on koiranputki (Anthriscus sylvestris), jonka pitsimäiset valkoiset kukat loistavat satumaisesti valoisassa yössä. Yhdessä metsäkurjenpolven kanssa ne ovat tyrmäävän kaunis näky!

Sananjalka

Sananjalka

Kansanperinteen mukaan juhannuksena on mahdollista kokea myös sellainen ihme, että sananjalka (Pteridium aquilinum var. latiusculum) puhkeaa kukkimaan. Ilmeisesti sen on ajateltu myös tuottavan siementä samana yönä, koska sananjalan siementä on pidetty varsinaisena taikakaluna: ”kellä oli sananjalan siemen taskussaan, hän tiesi kaikki salaiset asiat, hän oli tietäjä, hän ymmärsi erilaiset kielet, hän saattoi avata kaikki lukot ja salvat ja hän voi tehdä itsensä näkymättömäksi. Häneen eivät nuolet eivätkä kuulat pystyneet, hän paransi sairaita ja saattoi toteuttaa toiveensa” kertoo Kustaa Vilkuna kirjassaan Vuotuinen ajantieto. Tämä uskomus oli muuten tunnettu kaikkialla Euroopassa: Ferraran kirkolliskokouksessa vuonna 1612 katolinen kirkko kielsi sananjalan siementen keruun juhannusyönä. Silloin ei papiston botaniikan tuntemus tainnut olla kovin vahvaa…

Tänä vuonna kesä on edennyt sen verran vauhdikkaasti, että ainakin meidän lähiluonnossa on metsäkurjenpolven ja koiranputken kukinta jo lähestulkoon ohi. Nyt kukkivat jo tyypilliset heinäkuun luonnonkukat kuten maitohorsma ja mesiangervo. Luonnonyrttien keruuta suunnittelevan kannattaakin pitää varansa, ettei paras keruuaika menisi sivu suun! Useimmat kukkien vuoksi kerättävät yrtit on parasta poimia juuri kukkien auettua.

Harakankelloniitty

Harakankelloniitty

Niitty puhkeaa kukkaan

Meidän pihaniittymme elää nyt toista kokonaista vuottaan. Toisin kuin viime vuonna, nyt saadaan jo nauttia kukinnastakin. Keväällä saimme huomata, että muun muassa kevätkiurunkannus ja kevätesikko ovat kotiutuneet niityllemme. Alkukesällä alkoi kukinnan toinen aalto. Myös meillä kasvaa metsäkurjenpolvea, kun taas koiranputken arvioimme liian rotevaksi kasviksi pikku niityllemme. Mutta juhannuskukaksi näyttää ainakin tänä vuonna muodostuvan harakankello, joka kukkii parhaillaan komeasti isoina ryhminä.

Niittyä kylväessämme sekoitimme niittykasvien siemenet ohjeiden mukaisesti turpeeseen ennen levittämistä, jotta siemenet olisi helpompi kylvää tasaisesti niityn eri osiin. Siitä huolimatta jotkut kasveista kuten juuri harakankello ovat päätyneet kasvamaan yhtenäisinä ryhminä parissa kolmessa ryppäässä. Täytyy toivoa, että niittykasvit jakautuisivat tasaisemmin kun ne tulevina vuosina kylväytyvät omia aikojaan. Silloin niitystä tulisi tasapainoisemman näköinen. Mielenkiintoista nähdä kuinka tuollainen niitty kehittyy!

Remonttikin edistyy

Tänä keväänä remonttihankkeessakin on taas tapahtunut edistystä, kun olemme saaneet talon julkisivun maalattua. Katto uusittiin jo aiemmin, mutta rapatut seinät ja kuultomaalatut ikkunoiden puitteet näyttivät aika kulahtaneilta. Talon väritys oli 1970-luvulta, jolloin tummat värit olivat muotia. Seinät olivat sinapinkeltaiset ja ikkunanpuitteet tummanruskeat. Halusimme muuttaa apean värityksen lähemmäs 1950-luvun värimaailmaa; silloinhan suosittiin vaaleita, murrettuja sävyjä julkisivuissa, varsinkin rappauspinnoissa.

Talo on maalattu

Talo on maalattu

Värien valinta on maallikolle yllättävän hankalaa: ne kun näyttävät ulkovalossa ja suurina pintoina aivan toisenlaisilta kuin pienissä värimalleissa. Onneksi maalarimme on vanha konkari ja osasi neuvoa värien valinnassa. Apua saimme myös Tikkurilasta, jonka Kaunis koti ‑värilastu Poutala toimi inspiraationa väriyhdistelmiä miettiessämme. Lastut on tosin laadittu puuverhoiluja silmällä pitäen, joten suoraan emme voineet siitä ottaa väriyhdistelmää. Rappaus maalattiin samalla maalilla kuin aikaisemminkin eli perinteisellä Holvi-kalkkimaalilla eikä sitä saa kuin vaaleissa sävyissä.

Lopuksi päädyimme valitsemaan vaalean ruskeaan taittuvan keltaisen seinävärin sekä aavistuksen vihreällä taitetun valkoisen ikkunanpuitteisiin. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta vaaleissakin sävyissä vastavärit usein korostavat mainiosti toisiaan, tässä tapauksessa punainen ja vihreä. Tehosteväriksi tulee pihan liuskekivistä lainattu harmaa. Sokkelin kunnostus on jo aloitettu vaaleammalla, hieman sinipunaiseen taittuvalla harmaalla. Vaikka kaikki ei ole vielä aivan valmista niin jo nyt voi sanoa, että lopputuloksesta tulee raikas ja kaunis!

Ihanaa kun suurimmat remontit alkavat olla ohi talon osalta – saamme ensi vuonna toivottavasti keskittyä jo pihan ja istutusten viimeistelemiseen!

Työmaa talvipuutarhana

Ruukkutarha talviteloilla

Ruukkupuutarhan kasvit ovat viettäneet talven remontin keskellä.

Ruukuissa viljellyt yrtit ja kukat aiheuttavat sydänsuruja syksyllä, kun kasvukauden loppuessa joutuu luopumaan monesta suosikista – kaikki kasvit eivät millään selviä talvesta sisätiloissa. Esimerkiksi rosmariinin, salvian ja laventelin talvehtimista olemme yrittäneet useamman kerran eikä se ole koskaan onnistunut! Meillä ei kerta kaikkiaan ole tarjolla sopivan viileitä tai valoisia sisätiloja niiden talvehtimista varten.

Tänä talvena olemme pystyneet pitämään hengissä muutamia ns. välimerenkasvillisuuteen kuuluvia ruukkukasveja entisessä autotallissamme, jonka remontti on tunnetusti vielä ”vaiheessa”. Lattialaatat odottavat yhä asentamista ja seinät maalaamista jostakin tarkemmin määrittelemättömästä syystä (laastin pitää kuivua?). Sen vuoksi olemme käyttäneet tilaa lempinimensä mukaisesti ”puutarhahuoneena”. Huoneen ilmasto on sopinut vallan mainiosti muun muassa sitruunantaimillemme, jotka ovat kehittyneet keväällä vuosi sitten kylvetyistä luomusitruunan siemenistä.

Pieni sitruunapuu

Pieni sitruunapuu

Lähes lämmittämättömässä tilassa on talvehtinut myös upea puumainen myrtti (Myrtus communis), joka vietti kesän ulkona tilapäisellä terassilla, samoin kuin kreikkalainen oregano, timjami ja sitruunatimjami pikku purkeissaan. Olisipa mukavaa, jos vielä aikanaan huoneen valmistuttuakin saisimme sen toimimaan ”talvipuutarhana”! Jo nyt siellä on ollut mukava vaihtaa mullat kun ei tarvitse pelätä siivoa samalla tavalla kuin asuintiloissa…

Myrtti

Myrtti

Yllättävän monet kesällä ulkona viihtyvät kasvit pärjäävät ihan kohtuullisesti talvella huoneenlämmössäkin. Meillä on ehkä eniten ihmetelty sitä, kuinka chilipaprika sinnittelee useita vuosiakin talvien yli ja tekee mainiosti satoa siitä huolimatta. Meillä onkin yleensä kasvamassa useamman vuosikerran chilikasveja; tänä talvena ryytyi lopullisesti viimeinen neljä vuotta sitten kylvetyistä chilintaimista, mutta sitä nuorempia on vielä useita jäljillä! Tänä keväänä ei olekaan tarkoitus kylvää uusia, sen verran tilaa nuo ”vuosikertachilit” vievät.

Chilipaprikat

Chilipaprikat

Yrteistä tavallisissa huonetiloissa talvehtivat mainiosti stevia ja kuolemattomien yrtti. Stevia (Stevia rebaudiana eli makeastevia) tosin ryytyy talven aikana melko pahasti, mutta jos kohtuullisesta kastelusta on huolehtinut läpi talven niin näihin aikoihin juuresta alkaa puskea uutta vihreää kasvustoa. Myös kuolemattomien yrtin (Gynostemma pentaphyllum l. jiaogulan) versot tuppaavat talvella kellastumaan, mutta sitä voi leikata reippaasti, jolloin se työntää uutta entistä ehompaa kasvustoa tilalle. Kuolemattomien yrtti on kurkkukasveihin, tarkemmin sanottuna rypälekurkkuihin kuuluva köynnös, joka on saanut huomiota herättävän nimensä sen vuoksi, että kotiseudullaan Kiinassa sitä pidetään ginsengin veroisena terveyttä edistävänä ihmeyrttinä. Sitä voi käyttää tuoreeltaan esimerkiksi yrttiteessä, johon se tuo vienon kurkunkarvaan säväyksen.

Kuolemattomien yrtti

Kuolemattomien yrtti

Kesäkukkina viljeltävistä kasveista pelargoniat ovat tietysti hyviä talvehtijoita, joita on helppo nuorentaa leikkaamalla ja lisätä pistokkaista näin keväällä. Ainakin meillä pelargoniat ovat pärjänneet melko hyvin myös tavallisella ikkunanlaudalla talven yli. Myös muratti pärjäilee joten kuten sisätiloissa.

Perinteisiä huonekasveja meillä ei kovin paljon harrasteta, koska talossamme on suora sähkölämmitys, joka tuntuu sopivan erityisen huonosti viherkasveille, jotka ovat alun perin kotoisin tropiikista. Sisäilma on talvella kuivaa ja ankaraa eikä mikään ole surullisempi näky kuin kärsivä kasvi! Tämä posliinikukka tosin koki kovia sen vuoksi, että ikkuna unohtui auki useammaksi tunniksi tammikuun pakkasilla. Paleltuneiden versojen poistaminen tuotti tehokkaan nuorennusleikkauksen – ehkä lopputulos oli sittenkin onni onnettomuudessa…?

Posliinikukka

Posliinikukka

Huonekasveina meillä on lähinnä sellaisia ”sitkeitä sissejä”, jotka ovat osoittaneet pärjäämisensä kulkemalla vuosikausia suvussa sipuleina tai pistokkaina. Posliinikukan lisäksi perinteinen maatiaisamaryllis, marraskuunkaktus ja rahapuu ovatkin tavallaan ”kuolemattomia”!

Fiikus

Fiikus

Tänä keväänä sitkeisiin sisseihin on liittynyt muutama uusi tulokas, kun työpaikalta tuhottiin kaikki viherkasvit muuton yhteydessä. Sieltä oli pakko ottaa mukaan eläköityneeltä työkaverilta jäänyt fiikus, sekin aikanaan joltain toiselta kollegalta saadusta pistokkaasta kasvatettu. Lisäksi mukaan tarttui nahkealehtinen riippuvaversoinen kasvi, jota emme ole onnistuneet tunnistamaan. Olisikohan jollakulla tietoa siitä, mikä tämä kaunis kasvi on nimeltään?

Tuntematon köynnös

Tuntematon köynnös

Vastakaikua

    p.mikkonen · Heinäkuun 10. päivänä 2016 klo 9.28

    Oliskohan tuo soihtuköynnös? Jos on, kukkii oranssinpunaisin kukkatertuin.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Kesän 2015 remonttikuulumisia

Tilapäinen terassi työmaalla

Kesällä on tehty töitä erityisesti ulkona piha-alueella. Remontin ei tarvitse merkitä sitä, että pihasta ja puutarhasta ei pääse nauttimaan.

Meillä remonttikin noudattaa vuodenkiertoa: kesällä kun puutarhassa ja palstalla riittää mielenkiintoista tehtävää, talonrakennushommat saavat odottaa. Kun syksy sitten lähestyy alkaa kova kiire saada ennen talventuloa tehtyä kaikki sellaiset työt, jotka vaativat kohtuullisen lämpimiä ja hyviä säitä onnistuakseen. Esimerkiksi tasoittaminen, rappaaminen ja maalaaminen ulkotiloissa. Tällä hetkellä kiirehditään talon sokkelin kunnostamisen kanssa. Seuraavassa raportti edistymisestä remonttirintamalla tämän kesän aikana.

Mukulakiveys yläterassille

Ensimmäisenä sokkeli saatiin kuntoon eteläseinustalla, kuistin kohdalla. Sen jälkeen pääsimme vihdoin jatkamaan yläterassin kiveyksen asentamista, siitähän jäi joitakin vuosi sitten vain mukulakiveys tekemättä. Nyt saimme käyttöä kiville, jotka olimme keränneet salaojitustöiden aikana kaivetuista maamassoista – naapurit ovat varmaan mielissään kun kivikasat tontillamme vähitellen hupenevat!

  • Mukulakiveys syntyy

    Mukulakiveys syntyy

    Mukulakiveä asennetaan

    Mukulakiveä asennetaan

Tukimuurit valmistuivat vihdoinkin

Monta vuotta on jo kestänyt myös alaterassin tukimuurien pystyttäminen, mutta tänä kesänä työ saatiin vihdoin päätökseen! Vaikein vaihe oli vanhan vaahteran alle jäävä kulma, koska siinä piti säästää istutuksia sekä rakentaa muutama askelma terassilta alas keittiöpuutarhaan. Senpä vuoksi tämä osuus olikin kai jäänyt viimeiseksi…

Tälläkin kohtaa muurin alle ja myös taakse asennettiin juurimatto, jotta nurmiheinä ja vaahteran alla kasvava juhannusruusu eivät leviäisi rakenteisiin. Juhannusruusu varsinkin levittää juurivesojaan laajallekin alueelle.

Harmaa liuskekivi, joka sekin oli otettu talteen tontilta maanrakennusvaiheen aikana, riitti juuri ja juuri muurin viimeistelyyn. Jäljelle jäivät vain kaikkein suurimmat kivet, jotka soveltuvat lähinnä laattakiviksi. Ne tulevat käyttöön kun terassi joskus pinnoitetaan.

Porrasaskelmiin liuskekivemme olivat liian pieniä tai liian epätasaisia, joten askelmat tehtiin reunakivistä ja mukulakivistä. Reunakiviä löytyi edullisesti Tori.fi:n kautta, toimintansa lopettaneen kiviliikkeen jäljiltä jääneestä varastosta. Mukulakiveysten saumaamiseen pitää vielä hankkia jostain kivituhkaa, jotta saadaan kaunis, tiivis saumaus.

  • Tukimuurin tekemistä aloitellaan

    Tukimuurin tekemistä aloitellaan

    Tukimuuria rakennetaan

    Tukimuuria rakennetaan

    Mukulakiveystä askelmissa

    Mukulakiveystä askelmissa

Mitä kuuluu pihaniitylle?

Kesän aikana on ollut hauska seurata, miten pihaniittymme kehittyy. Aluksi näytti siltä kuin mitään ei tapahtuisi; niitty pysyi pitkälle kesäkuuhun asti aika autiona ja paljaan näköisenä. Sitten siemenet alkoivat pikku hiljaa itää ja heinäkuun loppuun mennessä alue alkoi jo olla vihreä. Tosin ison vaahteran alla olevalla varjoisammalla alueella siemenet itivät vähän heikosti, ja taisipa siemenseoskin loppua ennen kuin koko alue oli tullut kylvettyä. Täytyy siis tehdä täydennyskylvöjä syksymmällä!

Niittykasvit ensimmäisenä vuonna kylvämisen jälkeen

Niittykasvit ensimmäisenä vuonna kylvämisen jälkeen

Keskellä niittyä on pieni tilkku samettinurmea, joka on tarkoitus pitää lyhyenä ruohonleikkurilla. Siitä voi käydä niityn poikki tallaamatta kukkia.

Koristekirsikkapuut ovat juurtuneet hyvin; kostea kesä on huolehtinut kastelusta ja saanut puut lähtemään reippaaseen kasvuun.

  • Kirsikkapuisto rinteestä katsottuna

    Kirsikkapuisto rinteestä katsottuna

    Kirsikkapuisto ja hortensiarinne

    Kirsikkapuisto ja hortensiarinne

    Pihaniitty vihertää

    Pihaniitty vihertää

Työmaan pikkuterassi

Remontissa riittää vielä yllin kyllin tekemistä: kun sää alkaa olla liian viileä ulkotöille, siirrytään sisätiloihin. Tavoitteena on, että ainakin vessa valmistuisi loppuvuoden aikana, sillä rakennuslupa on jo mennyt umpeen ja vessa lienee viimeinen vaihe luvanvaraisissa töissä.

Remontin keskeneräisyyden ei kuitenkaan kannata antaa haitata puutarhasta ja pihasta nauttimista! Meillä tehtiin jo alkukesästä uuden liukuoven edustalle pieni tilapäinen terassi vanhoista kulahtaneista puulaatoista ja muusta kierrätystavarasta kuten kivivarastomme kauneimmista kivistä. Tori.fi:n kautta löytynyt parvekeryhmä raikasti kokonaisuuden. Tässä on ollut kiva nauttia kesäaamujen auringosta kaikesta keskeneräisyydestä huolimatta!

  • Pikkuterassi työmaalla

    Pikkuterassi työmaalla

    ”Tämä laatikko on Karjakunnan omaisuutta”

    ”Tämä laatikko on Karjakunnan omaisuutta”

Autotallin muodonmuutos (2)

Uutta ovea asennetaan

Remonttiprojektissa saavutettiin viime vuoden tavoite kun uusi ulko-ovi vihdoin asennettiin – kolme kuukautta myöhässä!

Viime vuoden kesäkuun alkupuolella kerroimme remonttiprojektistamme eli entisen autotallin muutostöistä. Silloin totesimme, että homma pitäisi saada ”ennen talventuloa jonkinmoiseen päätökseen”. Alkusyksystä luulimme jo että tavoite olisi saavutettavissa, kun uuden ulko-oven tilaus saatiin sisään. Oven toimitus kuitenkin lykkääntyi lykkääntymistään; jossain vaiheessa se luvattiin jouluksi, mutta lopulta alkuperäinen toimitusaika 5–6 viikkoa venyi peräti kolminkertaiseksi! Vihdoin tämän vuoden 4. viikolla ovi saatiin asennettua ja siten projektin raskaimmat rakennustyöt valmiiksi.

Vanha autotallinovi piti poistaa jo ennen uuden tilaamista, koska oviaukon täsmällinen koko saatiin selville vasta viimeistelyn jälkeen. Aukkoa pienennettiin jonkin verran, jotta julkisivu olisi harmoninen. Oveksi valitsimme Profin Oy:n lehtikuusesta valmistetun lasiliukuoven; Profin on yksi harvoja ovivalmistajia joilta saa puisia liukuovia, useimmat valmistavat vain alumiinipintaisia ovia. Ovitoimituksen viivästymisestä johtuen jouduimme siis nikkaroimaan tilapäisen oven työmaan suojaksi kun säät kylmenivät. Onneksi syksy ja alkutalvi olivat säiden puolesta enimmäkseen leudot!

Kesällä arvelimme, että kesäloma kuluisi sisäseiniä ja ‑kattoa tasoitellessa. Todellisuudessa vanha hapertunut ja huonokuntoinen laasti jouduttiin irrottamaan osasta seiniä ja tämä vei niin paljon aikaa, että uuden laastin levittämiseen pääsimme vasta loppukesästä. Seinät ja katto rapataan Sisäilmayhdistyksen ohjeiden mukaisesti perinteistä kolmikerrosrappausmenetelmää käyttäen, jotta kosteusongelmia ei syntyisi vaan pinnat olisivat hengittäviä mutta kosteudenkestäviä. Laastia onkin kulunut runsain mitoin ja vieläkin rappaamista riittää!

Vanha rappaus irtoaa

Vanha rappaus irtoaa

Entisen autotallin perällä oleva tekninen tila alkaa olla valmis. Lattiaksi valittiin lasittamattomat keraamiset laatat – sekin Sisäilmayhdistyksen ohjeesta. Muissa tiloissa lattiamateriaalia ei vielä ole asennettu, mutta vessaan ostimme hetken mielijohteesta upeat marokkolaistyyliset betonilaatat, joita mallataan alla olevassa kuvassa paikoilleen – hienot vai mitä? Ja tyyriit, mutta onneksi vessan lattiapinta-ala on niin pieni, että siihen on varaa investoida ilman budjetin romuttumista…

Marokkolaiset betonilaatat

Marokkolaiset betonilaatat

Toinen kesäpuuha olikin rakennus- ja sisustusmateriaalien valinta ja hankkiminen. Se näkyi kesälomassakin siten, että puutarhojen sijasta matkakohteet valittiin sen mukaan, mistä löytyy vanhojen rakennusten varaosapankkeja tai kierrätyskeskuksia, joissa on hyvä valikoima rakennustarvikkeita! Innostuimme keräilemään muun muassa tyylikkäitä vanhoja sähkökalusteita, joista saa usein pelkällä astianpesuaineella puhdistamalla todella upeita, vai mitä sanotte näistä esimerkeistä?

 

  • Teknisen tilan sähkökalusteet kirpparilta

    Teknisen tilan sähkökalusteet kirpparilta

    Tyylikkäät sähkökalusteet

    Tyylikkäät sähkökalusteet

Juhannuksen tienoilla kiersimme Suomen länsirannikkoa ja myöhemmin kävimme Virossa tutustumassa sikäläiseen tarjontaan. Tallinnassa on oma ”rakennusapteekkinsa” Majatohter, jossa on kiva tutustua sikäläiseen perinnerakentamiseen. Aika omaleimaista ja lyhyestä etäisyydestä huolimatta aivan erilaista kuin meillä Suomessa! Syksyn Saksan-reissulla kävimme Freiburgissa todella hienossa varaosapankissa, jossa toimii myös uusvanhojen rakennusosien kauppa Replicata. Meidän vaatimattomaan taloomme sen valikoima on liiankin hienoa, mutta jos jollakulla on esimerkiksi jugend-huoneiston tai kertaustyylisen huvilan korjaustarvetta, niin suosittelemme lämpimästi! Mutta löysimme sieltä sentään vanhat kannakkeet vessaan hankittuun vintage-pesualtaaseen.

Loppukesästä tehtiin timanttisahauksella vanhaan betoniseinään uusi oviaukko, josta on käynti viereiseen kodinhoitohuoneeseen. Kun ulko-ovikin on nyt paikoillaan, voidaan varsinaiset rakennustyöt julistaa tehdyiksi! Mutta sisätilojen viimeistelyssä on vielä hommaa, joten eiköhän tämä artikkelisarja saa vielä monen monta jatko-osaa…

 

  • Timanttisahausta

    Timanttisahausta

    Timanttisahaus meneillään

    Timanttisahaus meneillään

    Uusi oviaukko on valmis

    Uusi oviaukko on valmis

Muut jaksot ”Autotallin muodonmuutos” ‑sarjassa

Pihaniityn kylväminen

Pihaniityn kylväminen

Myöhäissyksy on mitä mainiointa aikaa niittykasvien kylvämiselle.

Kotipihan kunnostuksessa on vihdoin päästy niin pitkälle, että loka-marraskuun vaihteessa saatoimme kylvää niittykasveja Kirsikkapuistoon. Sehän on suureellinen nimi istutusalueelle, jonka olemme perustaneet remontin runtelemalle piha-alueelle. Aikaisemmissa artikkeleissa olemme kertoneet, kuinka surkeassa kunnossa alue oli remontin jäljiltä, ja miten sitä kunnostettiin maata parantamalla.

Kesällä istutettiin koristekirsikkapuut ja valmisteltiin maata kylvöjä ajatellen. Kun kaikki syksyn lehdet oli saatua haravoitua alueelta ja maa tasoitettua, levitimme vielä muutaman sentin kerroksen hiekkaa maan pinnalle.

Kirsikkapuistoa istutetaan

Kirsikkapuiston istuttaminen

Niittymme jakautuu kahteen eri osaan: toisessa päässä maaperä on hiekkaisempaa ja paikka valoisampi, joten sinne valitsimme kuivaa ja aurinkoista kasvupaikkaa suosivien kasvien siemeniä, kuten ketoneilikkaa, aho-orvokkia, siankärsämöä, heinäratamoa ja tuoksusimaketta. Toinen puoli niitystä jää isojen puiden varjoon ja maaperäkin on savista, joten sinne kylvettiin tuoreemmasta kasvupaikasta pitävien kasvien siemeniä, kuten metsäkurjenpolvea, aitovirnaa, kevätesikkoa ja ojakellukkaa. Keskelle jää pieni alue, johon kylvetään keväällä pelkkää heinää – ajattelimme jättää niitylle pienen aukean ja ajella ruohonleikkurilla ”polun” sen poikki. Kukat menisivät siis hukkaan sillä kohtaa!

Niittyä kylvämässä

Niittyä kylvämässä

Olemme haalineet niittykukkien siemeniä jo vuoden verran. Viime syksynä keräsimme jonkin verran siemeniä itse ja sukulaisetkin on saatu osallistumaan keräämiseen – kiitos vaan muun muassa jättimäisestä annoksesta harakankellon siemeniä! Siemeniä on myös ostettu puutarhamessuilta sekä postimyynnissä AhonAlku‑nettikaupasta, jonka internet-sivuilta löysimme myös parhaat ohjeet niityn kylvämiseen.

Ohjeissa kehotetaan käyttämään ”kylvöjatketta” eli sekoittamaan siemenet hiekkaan, sahanpuruun tai turpeeseen, jotta kylvettävää on enemmän. Silloin siementen levittäminen koko kylvöalalle helpottuu: siemeniä tarvitaan kuitenkin suhteellisen pieni määrä ja sellaisen levittäminen tasaisesti on vaikeaa. Omasta kokemuksesta voimme nyt vahvistaa, että kylvöjatketta on hyvä käyttää – ja paljon! Vaikka sekoitimme siemenet omasta mielestämme suurehkoon määrään hiekan ja luonnonturpeen sekoitusta, se tuntui kuitenkin loppuvan kesken. Kylvöjatketta olisi siis pitänyt olla vieläkin enemmän. Keväällä sitten nähdään, kuinka tasainen kylvöstä tuli – jos siemenet ylipäänsä itävät.

Niittysiemeniä kylvöjatkeessa

Niittysiemeniä kylvöjatkeessa

Oppaista ja puutarhakirjoista saa nimittäin sellaisen kuvan, että niityn perustaminen ei ole kauhean helppoa. Parhaimmat edellytykset onnistua pitäisi kuitenkin olla, jos voi kylvää siemenet näin myöhäissyksyllä. Siten ne saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn talven aikana ja ovat valmiina odottamassa kun olosuhteet ovat kevään koittaessa itämiselle otolliset. Kun nyt vain linnut ja muut puutarhan asukkaat jättäisivät popsimatta siemenet suihinsa!

Muut jaksot ”Kirsikkapuisto”‑sarjassa

  • Osa 1: Remontin runtelemalle piha-alueelle on nyt istutettu ”lehto” koristekirsikoista.

Alaterassin tukimuurit (3)

Tukimuuri

Syyslomalla syntyi taas pätkä tukimuuria alaterassia rajaamaan.

Kylläpä aika kiiruhtaa – on kulunut jo kaksi vuotta siitä, kun kerroimme alaterassimme tukimuurien perustamisesta terassin yhdelle sivulle (alaterassin tukimuurit 1&2). Viime vuosi meni varastorakennuksen viimeistelemisessä ja tämän vuoden alkupuoli on vierähtänyt autotallin muutostöissä. Vasta syyskuussa ehdimme taas muurinrakennushommiin.

Kuten aiemmin kerroimme, muurien on tarkoitus rajata talon edustalla oleva täyttömaa-alue kahdelta laidalta, kahta muuta reunustavat talo ja varastorakennus. Kaksi vuotta sitten perustettiin Kirsikkapuistoon rajautuvat muurit, nyt jatkoimme työtä varaston kulmalta. Kaksi vuotta sitten perustetut muurit ovat muuten asettuneet oikein hyvin; kivien rakoihin on omia aikojaan pesiytynyt muun muassa saniaisia, jotka sopivat mainiosti kasvamaan pohjoisen puolen varjoisissa muureissa.

Saniainen on löytänyt muuriin

Saniainen on löytänyt muuriin

Homma jäi tälläkin kertaa kesken, noin seitsemän metriä muuria puuttuu vielä terassin kulmalta. Siinä sijaitsevat terassialueen ainoat istutukset, jotka selvisivät remontista. Kasveille pitää löytää uusi paikka ennen kuin muurin rakentamista jatketaan – ensi kesänä toivon mukaan!

Koska varasto sijaitsee rinteen puolella tonttia, tällä kertaa ei tarvittu yhtä korkeaa pengerrystä kuin toissa vuonna rakennetulla alueella. Yksi muuri siis riitti – toisella sivullahan muurit ovat kahdessa tasossa.

Kaksoismuurin edessä on polku, mutta tämä uusi muurinpätkä rajautuu nurmikkoon. Sen vuoksi tällä kertaa aloitimme muurin rakentamisen asentamalla liuskan juurimattoa erottamaan muurin perustukset nurmesta. Emme halua juolavehnän ja muiden juuririkkaruohojen luikertelevan muuriin; sieltä niiden kitkeminen olisi mahdotonta muuria rikkomatta!

  • Juurimatto erottaa nurmen muurin perustuksista

    Juurimatto erottaa nurmen muurin perustuksista

    Juurimattoa asennetaan

    Juurimattoa asennetaan

    Juurimatto on asennettu

    Juurimatto on asennettu

Tämänkin muurin rakentaminen onnistui omalta tontilta peräisin olevalla kierrätysmateriaalilla. Liuskekiviä riittää aina vaan, asennushiekaksi käytettiin autotallin lattian alta kaivettua hiekkaa ja perustus tehtiin sorasta, joka oli kärrätty paikalle varaston perustusten rakentamisen yhteydessä. Muurin taakse muodostuva istutusallas täytettiin oman kompostin mullalla sekä remontin yhteydessä piha-alueelta kaivetulla mullalla, joka siivilöitiin puhtaaksi rikkaruohojen juurista.

  • Muurin peruskivet

    Muurin peruskivet

    Muuri valmistuu

    Muuri valmistuu

    Muuripenkki

    Muuripenkki

Muut jaksot ”Tukimuurit”‑sarjassa

  • Osa 1: Kun kevään kiireisin kylvösesonki oli ohi aloitimme taas pihan kivityöt. Tällä kertaa vuorossa ovat tukimuurit alaterassille eli entisen autotallin edustalla sijaitsevalle täyttömaatasanteelle.
  • Osa 2: Elokuussa saimme vihdoin valmiiksi alaterassia yhdeltä laidalta rajaavat tukimuurit, jotka jäivät kesäkuussa keskeneräisiksi. Kuten kaikessa rakentamisessa ja remontoinnissa, itse muuri syntyi nopeasti kun pohjatyöt oli tehty kunnolla.

Kirsikkapuiston perustaminen

Kirsikkapuisto valmisteilla

Remontin runtelemalle piha-alueelle on nyt istutettu ”lehto” koristekirsikoista.

Meillä on tapana antaa pihan ja puutarhan eri alueille lempinimiä; se helpottaa muun muassa viittaamista tiettyihin alueisiin. Sen sijaan että joutuisi pitkään selittämään, mistä pihan nurkasta on kyse (”siellä Heinosten rajaa vasten olevassa kulmassa vaahteran alla”), lempinimi tekee heti selväksi mistä on puhe.

Niinpä meidän vajaan 900 neliön tontilta löytyy Metsäpuutarha, Kaivopiha, Salainen puutarha, Keittiöpuutarha, Villi yrttipuutarha, Välimeren penkki, Keski-Euroopan penkki sekä Ylä- ja Alaterassit istutuksineen!

Tänä kesänä aimo harppauksen eteenpäin koki suunnitelmamme Kirsikkapuiston perustamiseksi. Tšehovilaisittain nimetty uusi puutarha-alue syntyy salaoja- ja sadevesijärjestelmän remontissa myllerretylle piha-alueelle. Viime kesänä kerroimme yrityksistämme parantaa osittain savista, osittain hiekkaista maaperää kunnon kasvualustaksi (Maanparannusta 1&2). Olemme tänä vuonna jatkaneet maanparannusta erityisesti lisäämällä hiekkaa savisimmille alueille sekä kompostimultaa kaikkialle.

Rusokirsikka

Rusokirsikka

Olemme istuttaneet muokatulle alueelle kaksi ryhmää koristekirsikkapuita: toinen rusokirsikkaa (Prunus sargentii, kuvassa), toinen koristekirsikkaa Accolade, kumpaakin kolme tainta. Viimeinen puu saatiin istutettua lokakuun alussa. Ajatus on, että pienestä alasta huolimatta (runsaat 20 m²) ryhmiin istutetut kirsikkapuut loisivat illuusion pienestä kirsikkalehdosta. Haaveemme on, että keväällä kirsikoiden kukkiessa puiden alla voisi viettää omaa yksityistä Hanamia eli japanilaista kirsikankukkajuhlaa. Näin syksyllä puut näyttävät toisen vahvan puolen itsestään: erityisesti rusokirsikan syysväri on mahtava!

Keväällä näytti jo siltä, että maanparannus oli toiminut hyvin: muokattu maa näytti muhevalta ja kuohkealta. Menneen kesän kuivuus yhdistettynä maan tallaamiseen puiden istuttamisen yhteydessä johti kuitenkin siihen, että loppukesällä alue oli lohduttomassa kunnossa: savimaa on kuorettunut kovaksi kuin sementti! Jouduimme taas jyrsimään maan kuohkeaksi, vaikka se tuntuukin kovin aggressiiviselta menetelmältä maan muokkaamiseksi.

Maan jyrsimistä

Maan jyrsimistä

Koska maa vaikutti vieläkin liian saviselta ja tiiviiltä jatkoimme hiekan ja mullan lisäämistä maan laadun parantamiseksi. Onneksi muunnettaessa autotallia osittain asuintiloiksi tuli uusittua myös maanvarainen lattia. Siinä yhteydessä vanhan lattian alta kaivettiin valtavat määrät hiekkaa. Tätä hiekkaa lisäsimme kirsikkapuiston maaperään monta kottikärryllistä. Setä Sininen valmisti hienon siivilän, jonka avulla erottelimme hiekan karkeammasta aineksesta. Samalla menetelmällä siivilöimme mullasta pois juuret, jotta rikkaruohot eivät pääsisi pesiytymään uudelle istutusalueelle.

Multaa siivilöimässä

Multaa siivilöimässä

Elokuussa jatkoimme työtä kunnostamalla polkua, johon kirsikkapuisto rajoittuu toiselta laidaltaan. Polku oli aikoja sitten kadonnut tuoksumaratin ja rikkaruohojen vallattua sen kasvualustakseen. Tällä kertaa päätimme ennakoida valloittajien aikeet ja vuorasimme polun laidan juurimatolla. Polun perustaksi ladoimme pienehköjä kiviä, joita oli kertynyt piharemontin aikana. Päälle tuli kerros autotallin lattian alta kaivettua hiekkaa. Vasta sen jälkeen levitettiin polun luonnonmukaiseksi katteeksi mäntykuoriketta. Happamana kasvuympäristönä se ehkäisee rikkaruohojen ja muiden kasvien leviämistä, jos joku onnistuisi pääsemään juurimaton reunan yli.

Polkua perustetaan

Polkua perustetaan

Syyskuussa tilasimme niittykasvien siemeniä AhonAlkusta, sillä tarkoitus on että kirsikkapuiston aluskasvillisuutena olisi suomalaisia niittykasveja. Koska kasvualusta on niin heterogeeninen, on vaikeaa löytää sopiva sekoitus niitylle kylvettäviä kasveja. AhonAlkun hyvien ohjeiden perusteella olemme kuitenkin koonneet kolme erilaista siementen sekoitusta: yksi kuivalle kasvualustalle, toinen tuoreelle; ja kolmas kirsikkapuiston reunalla kasvavien vaahteroiden alle varjoon.

Kerromme myöhemmin syksyllä miten niityn kylväminen sujui!

Muut jaksot ”Kirsikkapuisto”‑sarjassa

  • Osa 2: Lokakuun loppupuolella kylvimme niittykasveja Kirsikkapuistoon.