Mullasta nousee kasvi

Soglio, Val Bregaglia

Landesgartenschau Nagold 2012

Nagoldin kaupunki

Landesgartenschau-puutarhanäyttelyt ovat huhtikuusta lokakuuhun kestäviä tapahtumia, jotka toteutetaan samankaltaisella periaatteella kuin meillä asuntomessut. Kävimme elokuun viimeisellä viikolla Nagoldin näyttelyssä Baden-Württembergissa Saksassa.

Landesgartenschau’t ovat kiinnostavia paitsi puutarhaharrastajille, myös viherrakentajille. Näyttelyn pitäjäksi valitaan paikkakunta, jossa halutaan kunnostaa tai rakentaa pysyvää tarkoitusta varten esimerkiksi puisto. Ensimmäisenä vuonna töiden valmistuttua alueella järjestetään puutarhatapahtuma, jonka tuotoilla työt osittain rahoitetaan. Näyttelyissä on hauskaa juuri se, että samalla pääsee tutustumaan todelliseen pieneen kaupunkiin tai kaupunginosaan, ja että rakenteet ja ainakin osa istutuksista on tarkoitettu pysyviksi.

Gartenschau-näyttelyitä järjestetään Saksassa sekä osavaltio- että liittovaltiotasolla. Valtakunnallista näyttelyä ei järjestetty tänä vuonna; yleensä näyttelyitä on joka toinen vuosi siten, että valtakunnalliset ja osavaltiotason näyttelyt ovat eri vuosina. Seuraava valtakunnallinen puutarhanäyttely, Bundesgartenschau eli BuGa, järjestetään ensi vuonna Hampurissa – itse asiassa sitä tituleerataan kansainväliseksi puutarhanäyttelyksi (IGS).

Nagold on tyypillinen pieni kaupunki Pohjois-Schwarzwaldissa. Se on dramaattisella paikalla mutkassa, jonka Nagold-joki tekee kiertääkseen vastapäätä kaupunkia joen toisella puolella sijaitsevan korkean kukkulan. Kaupungin keskustassa on keskiaikainen asemakaava ja paljon vanhoja rakennuksia, jokunen keskiajalta asti. Puutarhanäyttelyn yhteydessä kunnostettiin joen ranta vanhan kaupungin kohdalla ja joen molemmin puolin sijaitsevat puistot sekä jokeen laskevan puron ranta-alueet. Paraatipaikalla olevat viheralueet ja joenrantapromenaadi on saneerattu viimeisen päälle, kun taas puron varsi on kunnostettu luonnonmukaisempaan tyyliin.

Näyttely on todella monipuolinen, mutta erityisesti näkyy innostus omien vihannesten kasvattamiseen sekä kaupunkiviljelyyn, vaikka maaseutukaupungissa ollaankin. Näytepuutarhoissa esiteltiin muun muassa kekseliäitä viljelyratkaisuja niille, jotka joutuvat viljelemään sissityyliin. Lisäksi useammassakin näytepuutarhassa ajatuksena oli kertoa vierailijoille ”mistä ruoka tulee”. Toinen yleinen teema oli puutarhan hyötyeläimet: mehiläisenhoito ja hyönteishotellit olivat näkyvästi esillä.

Näyttely on avoinna 7.10 2012 asti, joten jos tie vie lähiaikoina Stuttgartin tienoille niin kannattaa käydä – tosin koko päivä on syytä varata näyttelyyn tutustumiseen!

Seuraavassa on otos Nagoldin tuliaisistamme.

  • Moderni kesäasunto Nagold-joella

    Moderni kesäasunto Nagold-joella

    Nagoldin rantapromenaadi

    Nagoldin rantapromenaadi

  • Salaatti kasvaa vesikourussa

    Salaatti kasvaa vesikourussa

    Innovatiivinen suoja tomaateille

    Innovatiivinen suoja tomaateille

  • Rustiikki pergola

    Rustiikki pergola

    Puutarhavaja

    Puutarhavaja

  • Kohopenkit kasvimaalla

    Kohopenkit kasvimaalla

    Hyönteishotelli muurissa

    Hyönteishotelli muurissa

Luontohavainnot puutarhakalenterina (7): ruskasyksy

Pihlajanmarjoja

Syksy on koittanut puutarhassa viimeistään silloin, kun pihlajanmarjat ovat kypsyneet hehkuvan punaisiksi. Sääoloista riippuen ajankohta sattuu elokuun loppupuolelle tai vasta syyskuulle.

Pihlajanmarjojen punertuminen ennustaa syksyn väriloistoa ja ruskan alkamista.Tuntuu mielekkäältä jakaa loppuosa puutarhavuodesta kahteen: ruskasyksyyn ja myöhäissyksyyn. Jälkimmäinen alkaa sitten kun valtaosa lehdistä on kellastunut ja pudonnut lehtipuista ja -pensaista, yleensä lokakuun loppupuolella.

Ruskasyksyn tärkeimmät työt kasvimaalla liittyvät sadonkorjuuseen ja sen jälkeiseen maan muokkaamiseen seuraavaa kasvukautta varten. Erityisesti juuresten sadonkorjuu ajoittuu syyskuulle. Vanhan kansan työkalenterissa mikkelinpäivä eli arkkienkeli Mikaelin muistopäivä 29.9. oli sadonkorjuun päätepiste. Johtuuko ilmaston lämpenemisestä vai mistä, mutta syyskuun loppu tuntuu kovin aikaiselta ajankohdalta: silloinhan kasvimaalla kukoistavat vielä monet kasvit. Erityisesti lehtikaalit ja purjosipulit kestävät kylmiäkin säitä lopettamatta kasvua.

Talvikurpitsoita

Talvikurpitsoita

Joka tapauksessa viimeistään syyspäiväntasauksen jälkeen, syyskuun loppupuolella päivän lyheneminen tuntuu jo selvääkin selvemmin ja auringon suoma lämpö hupenee nopeasti. On siis korkea aika korjata sellainen sato, joka kärsii kylmästä. Säät tosin vaihtelevat vuodesta toiseen niin paljon, että säätiedotuksia on seurattava päivittäin. Jos lämmintä säätä riittää, esimerkiksi avomaatomaatteja voi kypsytellä pitkäänkin vaikkapa harson alla. Myös talvikurpitsat pitää pelastaa pakkasilta, jos haluaa saada ne säilymään varastossa.

Puutarhassa istutetaan vielä perennoja ja sipulikasveja kevättä ajatellen. Pensaiden ja puiden siirtäminen kannattaa jättää myöhäissyksyyn, kun ne ovat pudottaneet lehtensä ja siirtyneet talvilepoon. Istutuskuopat voi kuitenkin kaivaa jo hyvissä ajoin.

Me aloitamme myös lehtien haravoimisen ja kompostin rakentamisen heti kun lehdet alkavat kellastua. On turhaa odotella kaikkien lehtien putoamista, koska silloin joutuu kerralla keksimään säilytyspaikan suurelle määrälle puutarhajätettä. Kun kompostin kokoamisen aloittaa ajoissa, se ehtii hieman painua joten tilaakin on enemmän. Lehtien sekaan on hyvä saada myös vihreää materiaalia ja sitähän on riittämiin sadonkorjuun aikaan, kun naateista pitää päästä eroon. Isot lehdet kuten tammen ja vaahteran lehdet silppuamme ennen kompostoimista ruohonleikkurilla.

Syksyn lehtiä silputaan

Syksyn lehtiä silputaan

Ruskasyksy on yksi puutarhavuoden kohokohdista, jos säät ovat aurinkoisia ja kuivia. Kannattaa nauttia väriloistosta ja panna merkille erityisen kauniit syysvärit. On hauskaa jos puutarhan istutuksissa on syksyllä keltaisen lisäksi erisävyisiä punaisia, oransseja ja ruskeita. Myös kaunisväriset marjat ja hedelmät kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa lisätä puutarhaansa syysväriä. Kotipihlajan lisäksi erilaiset koristepihlajat ovat tässä suhteessa monipuolisia: väreissä löytyy jopa valkoista!

Muut jaksot ”Luontohavainnot puutarhakalenterina” ‑sarjassa

Luontohavainnot puutarhakalenterina (6): loppukesä

’Pirja’ kesäomena

Puutarhassa on alkamassa uusi vuodenaika: loppukesä. Meille loppukesä alkaa kun kesäomenat kypsyvät: se symboloi varsinaisen satokauden alkamista ja kasvukauden täyttymystä.

Keväällä vuodenaikojen vaihtelua seurataan päivien ja viikkojen tarkkuudella. Jokainen saapunut muuttolintu ja maasta puskeva kevätkukka aiheuttaa riemun tunteita. Näin kasvukauden jälkipuoliskolla kesä on jo itsestäänselvyys eikä sen edistymisestä enää tehdä otsikoita iltapäivälehtiin. Ne keskittyvät seuraamaan vain sitä, onko hellettä tiedossa vai pitäisikö suunnata etelän maille aurinkoa saamaan.

Perinnetieto ei anna kovin tarkkaa osviittaa loppukesän merkeistä: aikaisimmillaan mainitaan, että Ollin päivänä eli pyhän Olavin muistopäivänä (29.7.) tapahtuisi käänne kohti syksyä: päivien lyheneminen kiihtyy, mitä kuvaa sanonta ”Yötä Uolevista, päivää Paavalista”. Laurin päivää (10.8.) on laajalti pidetty heinänteon viimeisenä määräpäivänä, minkä jälkeen alkaa elonkorjuu ja myös rukiinkylvö, joka pitäisi saada tehtyä Pärttylin päivään (24.8.) mennessä.

Vaikka kotipuutarhuri ei heinää teekään tai kylvä ruista, myös kasvukauden loppupuolella on hyödyllistä seurata luonnon merkkejä ja arvioida esimerkiksi sitä, milloin on syytä korjata satoa. Varsinkin jos viljelee vihanneksia varastoitaviksi, on tärkeää korjata sato silloin kun ne ovat saavuttaneet säilyvyyden kannalta optimaalisen kypsyystason. Esimerkiksi juuresten ja perunan kuori paksuuntuu kasvun päättyessä, mikä edistää niiden säilymistä varastossa. Viljelyohjeissa kuitataan satokausi kuitenkin aika lyhyin maininnoin.

Kesäomena ’Pirja’

Kesäomena Pirja

Sipulit ovat tyypillinen esimerkki kasviksesta, jonka sato korjataan yleensä jo loppukesästä. Kun naatit ovat kellastumassa ja kaatuvat pitkin pituuttaan, ne ovat tuleentuneet ja valmiit korjattaviksi. Korjattua sipulia kuivataan ensin jonkin aikaa ulkona ja siirretään sitten lämpimään sisätilaan muutamaksi viikoksi kuivumaan ennen kuin naatit nyhdetään irti.

Juurekset yleensä kypsyvät korjuukuntoon vasta alkusyksystä, mutta punajuuri on kokemuksemme mukaan usein valmis korjattavaksi jo loppukesällä. Kun juuri on noussut ylös maasta muutamia senttejä, se ei enää kasva. Silloin kannattaa mieluummin korjata juures kuin antaa sen jäädä penkkiin. Siellä se päätyy etanoiden ja muiden ahmattien suuhun!

Loppukesällä pitää jo ryhtyä ajattelemaan tulevaa kasvukautta, niin hassulta kuin se saattaa tuntua. Jos seuraavana kesänä mielii mansikkaa, niin uudet taimet on syytä istuttaa nyt tai siivota vanha mansikkapenkki poistamalla ylimääräiset rönsytaimet. Muidenkin monivuotisten kasvien istutus on ajankohtaista, koska loppukesällä istutettuina ne ehtivät vielä ennen talven tuloa juurtua hyvin. Erityisen tärkeää tämä on ikivihreiden kasvien kannalta. Seuraavaan kesään voi myös valmistautua kylvämällä viherlannoituskasveja kasvimaan tyhjenneille alueille, esimerkiksi perunamaahan.

Tärkein työ puutarhassa loppukesällä on kuitenkin sadonkorjuu, jonka tunnuskasviksi olemme siis omassa puutarhassamme valinneet omenan. Kesäomena kypsyy syötäväksi juuri näihin aikoihin. Meillä kasvaa Pirjaa, joka on suomalaisista lajikkeista aikaisimpia yhdessä perinteisten Huvituksen ja Valkean kuulaan kanssa. Sen sato on merkki yltäkylläisyyden ajasta, jossa on jo aistittavissa myös lopun alku.

Kesäomena ’Pirja’ kypsyy

Kesäomena Pirja kypsyy

Muut jaksot ”Luontohavainnot puutarhakalenterina” ‑sarjassa

Terveisiä Tallinnan kukkafestivaalilta

Tallinnan kukkafestivaalilta 2012

Tallinnan kukkafestivaali eli Tallinna lillefestival järjestetään tänä kesänä neljättä kertaa. Vanhan kaupungin kupeessa sijaitsevaan puistoon on noussut kolmisenkymmentä virolaisten ja kansainvälisten tekijöiden toteuttamaa istutusta, pikkupuutarhaa ja ympäristötaideteosta, joihin on yleisöllä vapaa pääsy.

Kukkafestivaalista on jo tullut meille jokakesäinen traditio. Tallinna on mukava vierailukohde muutenkin, mutta kukkafestivaalin takia sinne on ehdottomasti päästävä heinä-elokuussa. Festivaali avataan toukokuun loppupuolella. Puutarhat ovat kuitenkin parhaimmillaan myöhemmin kesällä kun istutukset ovat tuuheutuneet. Tänä kesänä tapahtuma päättyy 24.8. joten vielä on muutama viikko aikaa!

Tapahtumaan kutsutaan osallistujia Virosta ja muualta maailmasta. Virosta teoksia toteuttavat erityisesti viheralan ammattilaiset ja yritykset, mutta esimerkiksi suomalaiset osallistujat ovat olleet kaupunkien puisto- ja puutarhaviranomaisia. Tänäkin vuonna näytepuutarhan on suunnitellut ja toteuttanut muiden muassa Helsingin kaupungin puisto-osasto. Parina aikaisempana vuonna Helsingin puutarha on itse asiassa ollut yleisön suosikki; saa nähdä miten WDC-vuodesta tutut istutukset ”kukkakumpuineen” purevat tänä kesänä tallinnalaisyleisöön.

Festivaalin teemoina olivat tänä vuonna ”Väri ja valo” sekä ”Feng shui puutarhassa”. Meidän suosikkejamme ovat yllättävää kyllä vähän epätavallisemmat istutukset tai ympäristöteokset. Esimerkiksi kaupunginmuurissa majaa pitävän keramiikka-ateljeen yhdessä opiskelijoiden kanssa suunnittelemat teokset ovat aina hauskoja (yksi aikaisemmista on tunnuskuvana Vapaalla-osastossamme). Tänä vuonna heidän puutarhansa oli nimeltään ”Tulevaisuuden antiikkia”, joka on jonkinlainen maailmanlopun kuvaelma tulevaisuuden arkeologisilta kaivauksilta.

  • Tulevaisuuden antiikkia 6

    Tulevaisuuden antiikkia 6

    Tulevaisuuden antiikkia 7

    Tulevaisuuden antiikkia 7

  • Tulevaisuuden antiikkia 2

    Tulevaisuuden antiikkia 2

    Tulevaisuuden antiikkia 4

    Tulevaisuuden antiikkia 4

    Tulevaisuuden antiikkia 5

    Tulevaisuuden antiikkia 5

  • Tulevaisuuden antiikkia 3

    Tulevaisuuden antiikkia 3

    Tulevaisuuden antiikkia 1

    Tulevaisuuden antiikkia 1

Tapahtumapaikkana on Tornide väljak eli tornien aukio. Se on nimestään huolimatta puisto, joka sijaitsee Toompean mäen takana, vanhan kaupungin ja Tallinnan rautatieaseman välissä. Sinne pääsee vanhasta kaupungista esimerkiksi Suur-kloostri ja Suurtüki-katuja pitkin ulos kaupunginmuurista.

Kun lillefestival on koluttu läpi, ehtii vielä käväistä jommalla kummalla Tallinnan ihanista toreista. Kukkafestivaalin tapahtumapaikan lähellä, rautatieaseman eli Balti jaamin toisella puolella Kalamajan kaupunginosassa on meidän suosikkimme, ja toinen löytyy kaupungin päinvastaiselta laidalta, Stockmannin tavaratalon ja bussiaseman (Autobussijaam) välimaastosta (Lastenkodu-kadun varrelta). Tallinnan toreilla on vielä aitoa vanhanajan tunnelmaa: monet myyjistä kauppaavat omien kotipuutarhojensa tuotteita eikä mitään tukkutavaraa. Varsinkin näin satokautena houkuttaisi kantaa kotiin kiloittain hehkuvan kypsiä tomaatteja tai vastavalmistettuja suolakurkkuja. Torien yhteydessä on myös useita siemenkauppoja, jos haluaa etsiskellä vihanneslajikkeita joita meiltä ei saa. Nytkin tarttui mukaamme salaatin, pinaatin ja retiisin siemeniä. Kuulimme huhun että Balti jaamin tori saatetaan lopettaa koska maanomistaja haluaa sen tuottavampaan käyttöön. Nyt on siis korkea aika kokea torin tunnelma kun se vielä on mahdollista!

  • Tallinnan Keskturg

    Tallinnan Keskturg

    Pienmyyjien alue Tallinnan Keskturgilla

    Pienmyyjien alue Tallinnan Keskturgilla

  • Yrttinippu maustekurkulle Tallinnan Keskturgilla

    Yrttinippu maustekurkulle Tallinnan Keskturgilla

    Kauden tuotteita ja perinteisiä säilykkeitä Tallinnan Keskturgilla

    Kauden tuotteita ja perinteisiä säilykkeitä Tallinnan Keskturgilla

    Sipulia ja kruunutilliä Tallinnan Keskturgilla

    Sipulia ja kruunutilliä Tallinnan Keskturgilla

Linkkejä

Vastakaikua

    Sirpa Genral · Lokakuun 3. päivänä 2012 klo 11.19

    Tervehdys !
    Kesällä hankin kukkien siemeniä joissa suositellaan kylvöä sysksyllä. Samoin olen hankkinut kukkien sipuleita. Mikähän aika parasta ? Vai olenko jo auttamattomasti myöhässä.
    Sade terveisin
    – Sirpa –

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
      Puutarhan Väki · Lokakuun 3. päivänä 2012 klo 18.54

      Hei Sirpa,

      Riippuu tietysti lajista ja siitä missä viljelet, mutta en usko että olet myöhässä. Sipulikukkien istutus on juuri nyt ajankohtaista: niiden osalta usein sanotaan neuvoksi, että istuttaa voi niin kauan kuin saa istutuskuopan kaivettua. Siementen kylvämistä syksyllä suositellaan yleensä silloin kun siemen tarvitsee kylmäkäsittelyn eli se itää vasta talvehdittuaan maassa. Kylväminenkin on siis mahdollista siihen asti kunnes maa jäätyy. Mekin ajattelimme vielä kylvää monivuotisia kasveja seuraavan istutuskauden aikana.

      Onnea syksyn puutarhatöihin!

      Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Grow Your Own: Skotlanti 2012 (3)

Britanniassa on viimeisen runsaan kymmenen vuoden ajan kukoistanut Grow Your Own ‑liike, joka on saanut britit innostumaan puutarhaviljelystä aivan uudella tavalla. Edinburghin kuninkaallisessa kasvitieteellisessä puutarhassa esitellään kotipuutarhureille erilaisia hyötykasveja sekä viljelytapoja ja ‑tekniikoita.

The Royal Botanic Garden Edinburgh on perustettu jo vuonna 1670. Se koostuu itse asiassa neljästä eri puutarhasta, joista kolme sijaitsee muualla Skotlannissa: Benmore länsirannikon Argyllissa, Dawyck Edinburghista etelään sekä Logan Skotlannin lounaisessa kolkassa, Gallowayn niemellä. Kaikki edustavat hieman erilaista Skotlantia mitä tulee maastoon, ilmastoon ja maaperään.

Edinburghin ”emopuutarha” sijaitsee noin mailin päässä kaupungin keskustasta ja rautatieasemalta. Sinne kävelee mukavasti läpi New Townin kohti pohjoista ja Forthin vuonoa. Puutarhaan on muutoin vapaa pääsy, mutta kasvihuoneisiin on pieni sisäänpääsymaksu. Se on avoinna käytännössä katsoen joka päivä, joulu- ja uudenvuoden päivää lukuunottamatta.

Puutarhassa on muun muassa hieno rodo-kokoelma, komeita vanhoja puita, ihastuttava kivikkopuutarha sekä Kuningataräidin nimikkopuutarha, vain muutamia osastoja mainitaksemme. Palstaviljelijöinä meitä ihastutti erityisesti laaja keittiöpuutarhaosasto, joka käsittää kattavasti kotipuutarhoissa viljeltävät vihannekset, marjat, hedelmät ja yrtit. Todellinen ideoitten aarrearkku meille ”grow your ownereille”!

Brittiläiseen tapaan palstat on sijoitettu moitteettomalle nurmikentälle, jota säntillisesti leikatut pensasaidat suojaavat kylmiltä tuulilta. Penkkien muotoilussa on käytetty mielikuvitusta, samoin kuin kylvörivien ja istutusten sijoittelussa. Puutarhassa esitellään monia luovia tapoja viljellä ja hoitaa puutarhaa. Suojauskeinot tuhoeläimiä vastaan sekä tukirakennelmat ovat hauskoja ja kierrätysmateriaaleja käytetään paljon. Tässä kuvagalleriassa on kokoelma ideoita meille kaikille kopsattavaksi!

  • Kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

    Kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

    Ruutupenkki kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

    Ruutupenkki kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

  • Kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

    Kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

    ’Tom Thumb’ salaatti kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

    ’Tom Thumb’ salaatti kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

    Perunaa autonrenkaassa kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

    Perunaa autonrenkaassa kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

  • Kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

    Kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

    Härkäpapuviljelmä

    Härkäpapuviljelmä

  • Hernetiipii kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

    Hernetiipii kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

    Kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

    Kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

    Kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

    Kasvimaalla, Royal Botanic Garden Edinburgh

Muut jaksot ”Skotlanti 2012” ‑sarjassa

Rhododendron-puutarhat: Skotlanti 2012 (2)

Crarae Garden

Skotlanti tunnetaan puutarhamaana erityisesti metsäpuutarhoistaan ja rhododendroneista, jotka viihtyvät hyvin happamassa, turvepitoisessa maassa. Skotlannin-matkamme sattui rodojen kukinta-ajan loppupuolelle.

Rhododendroneita on Skotlannissa lähes joka puutarhassa. Ne viihtyvät niin hyvin skottilaisessa turvemaassa, että joistakin rodoista on jopa tullut haitallisia vieraslajeja. Tämä koskee erityisesti lajia nimeltä Rhododendron ponticum, joka on alun perin kotoisin Välimeren koillisosasta, Kaukasukselta ja Iberian niemimaalta. Se on tuotu Britanniaan koristekasviksi, mutta jo 1800-luvun lopulla huomattiin sen levinneen luontoon erityisesti Englannin länsirannikolla, Walesissa ja Skotlannissa, missä maaperä on sille otollinen. Nykyään se kuuluu haitallisimpina pidettyjen vieraslajien joukkoon (invasive species).

Satuimme Skotlantiin rodojen kukinta-ajan lopulla, jolloin R. ponticum kukkii luonnossa. Täytyy sanoa, että sitä oli kaikkialla! Tuli hieman ristiriitainen olo: pensas on toki upea kukkiessaan purppuranvioletein kukin (se muistuttaa hieman Suomessa puutarhoista ja arboretumeista tuttua puistoalppiruusua, R. catawbiense, mutta kukat ovat voimakkaamman väriset ja pensas tuuhea ja isokokoinen). Mutta ymmärrän, että skotit eivät ole kauhean ihastuneita siitä, että perinteinen maisema on muuttunut arboretumiksi lähes koko maassa! Itse asiassa rodojen puuttuminen kuvasta tuntui lähes oudolta kun vieraili sellaisella alueella josta vieraslajit oli hävitetty, kuten Ylämaalla Glen Affricissa.

Ponticumin yleisyys vähensi tietyllä tavalla myös istutettujen rodopuutarhojen viehätystä: Himalajan vuoristopurojen kaltaisia maisemia löytyy yhtä lailla Skotlannin luonnosta kuin puutarhoistakin! Mutta toki rodopuutarhojen etuna on uskomaton lajien kirjo: muun muassa kuuluisassa Craraen puutarhassa on yli 600 lajia erilaisia rodoja! Tämän artikkelin kuvat ovat muuten tuosta Fynen vuonon rannalla olevasta puutarhasta, joka on perustettu 1910-luvulla. Craraen puutarha on hieno metsäpuutarha, jonka sydämessä on rinnettä alas pulppuava puro. Nykyään puutarhasta huolehtii the National Trust for Scotland. Mutta jos ei Skotlannin matkallaan ehdi maaseudun rodopuutarhoihin, niin jo Edinburghin kuninkaallisessa kasvitieteellisessä puutarhassa on hieno kokoelma rodoja, samoin kuin pieni mutta upea ”kiinalainen vuoristolaakso”.

  • Crarae Garden

    Crarae Garden

    Esikoita Craraen puutarhassa

    Esikoita Craraen puutarhassa

  • Vesiputous

    Vesiputous

    Rhododendron kukkii

    Rhododendron kukkii

    Puro Craraessa

    Puro Craraessa

Linkkejä

Suomalaisen Kristian Theqvistin kuvia puutarhamatkalta ”Tour of Scottish Gardens by The Rhododendron, Camellia & Magnolia Group of the Royal Horticultural Society”, 9-15.05.2011:

Muut jaksot ”Skotlanti 2012” ‑sarjassa

Luontohavainnot puutarhakalenterina (5): keskikesä

Verikurjenpolvi

Alkukesä päättyi juhannukseen ja juhannusruusun kukintaan. Puutarhakalenterin seuraavan, viidennen vuodenajan tunnistaa siitä, että kevään ja alkukesän luonnon heleä ja raikas vihreys on kypsynyt syvän tummanvihreäksi. Linnut ovat unohtaneet hurjimman riehakkuutensa ja nyt pensaikoista kuuluu piipitystä. Keskikesä on koittanut.

Ennen vanhaan puhuttiin pikkukesästä, jolla viitattiin aikaan ennen juhannusta, ja isosta kesästä sen jälkeen. Länsisuomalainen nimitys juhannukselle eli mittumaari puolestaan tarkoittaa kirjaimellisesti keskikesää.

Keskikesän alkamisen tunnuskasviksi on paljon ehdokkaita, sillä keväästä asti jatkunut kukkien paraati jatkuu. Jossain vaiheessa myöhemmin keskikesällä tulee hetki, jolloin kukinta taukoaa hetkeksi: kasvukauden alkupuolen kukkijat ovat saaneet työnsä tehtyä, mutta myöhäisemmät eivät vielä ole aloittaneet. Mutta nyt on vielä valinnan varaa: poimulehdet, iirikset, päivänliljat, ajuruohot, akankaalit, pähkämöt, kivikkosuopayrtti, kissan- ja mirrinmintut sekä monet muut kukoistavat! Valitsimme keskikesän alkamisen tunnukseksi kokonaisen kasviryhmän eli kurjenpolvet.

Espanjankurjenpolvi

Espanjankurjenpolvi

Meillä on puutarhassa paljon erilaisia kurjenpolvia, sillä ne ovat todella monipuolinen, helppohoitoinen ja rakastettava kasvien suku. Kurjenpolvia löytyy niin varjoon kuin aurinkoonkin; niin kivikkoon kuin tuoreeseenkin maahan; korkeita kurjenpolvia, matalia kurjenpolvia ja kaikkea siltä väliltä. Kurjenpolvet muodostavat tuuheita peittäviä mättäitä, joten ne sopivat esimerkiksi reunuskasveiksi ja peittämään kuihtuvien sipulikukkien lehdet. Tarhakurjenpolvi, tuoksukurjenpolvi, peittokurjenpolvi, idänkurjenpolvi, espanjankurjenpolvi, verikurjenpolvi, etelänkurjenpolvi, metsäkurjenpolvi, ketokurjenpolvi, meiltä löytyvät ne kaikki. Englantilaisen puutarhurin Margery Fishin klassinen neuvo ”When in doubt, plant a geranium” pätee täällä Suomessakin!

Peittokurjenpolvi

Peittokurjenpolvi

Kurjenpolvien kaudella puutarhassa on pieni hengähdystauko, kun alkukesän kylvö- ja istutuspuuhat ovat ohi, mutta pääsadon korjuu on vielä viikkojen päässä. Kuitenkin jos haluaa varmistaa kasvukauden hyödyntämisen täysimittaisena, keskikesällä on syytä tarttua vielä siemenpussiin. Monet vihannekset vieroksuvat Pohjolan alkukesän pitkää päivää, ja kasvavat paremmin kasvukauden toisella puoliskolla, jolloin päivä on jo lyhenemään päin. Nyt on aika kylvää muun muassa aasialaisia vihanneskasveja, jotka kuuluvat tähän ryhmään. Myös vuonankaali, ihastuttava salaattikasvi, kuuluu lyhyen päivän suosijoihin. Supisuomalaisista suosikeista nauris on perinteisesti kylvetty vasta Pietarin päivänä (29.6.).

Lisäksi näihin aikoihin on aika kylvää kaksi- ja monivuotisia kukkia kuten lemmikkejä, sormustinkukkia, illakoita, maariankelloja ja harjaneilikoita. Ne ehtivät vielä kasvattaa ruusukkeen tämän kesän aikana, josta sitten ensi vuonna nousevat kukkavanat.

Raparperin satokauden katsotaan yleensä päättyvän juhannukseen, sen jälkeen varsia ei pitäisi enää korjata. Muuten kasvi heikkenee liikaa ja seuraavan vuoden sato on uhattuna. Meillä on kuitenkin huomattu, että jos keväällä huolehtii raparperin lannoittamisesta ja kattamisesta, satoa voi hyvin korjata heinäkuun puolelle asti vaarantamatta tulevaa kasvua.

Vaikka pääsato korjataan vasta loppukesällä, keskikesällä saadaan jo maistiaisia tämän vuoden sadosta. Mansikat, herneet ja uudet perunat ovat perinteisiä suomalaisia ”primöörejä”, joiden satokausi on suurta juhlaa. Niiden lisäksi keskikesällä kannattaa hyödyntää kaikki mitä viljelypalsta jo tuottaa: nuoret yrtit, harvennetut pikkujuurekset ja punajuuren lehdetkin!

Keskikesällä ennen kukintaa on myös yrttien keräämisen sesonki. Kun nyt on hereillä, saa talveksi talteen sekä viljeltyjen yrttien että luonnonkasvien vaikuttavat aineet mausteeksi ja lääkintää varten.

Muutoin puutarhuri voi tyytyä varmistelemaan sadon onnistumista kastelemalla, lannoittamalla sekä tauteja ja tuholaisia torjumalla!

Tuoksukurjenpolvi

Tuoksukurjenpolvi

Muut jaksot ”Luontohavainnot puutarhakalenterina” ‑sarjassa

Puutarhuri matkalla: Skotlanti 2012 (1)

Cawdor Castle

Puutarhanhoito ja matkailu on vaikea yhdistelmä, ainakin kasvukauden aikana. Milloinkaan ei tunnu olevan hyvä hetki olla poissa viljelyksiltä! Olemme useampana vuonna kuitenkin nipistäneet aikaa kesäkuun puolenvälin tienoilla vaihtaaksemme maisemaa, ja mieluusti myös tutustuaksemme muiden puutarhoihin. Tänä vuonna vuorossa oli Skotlanti.

Kesäkuun puolessa välissä on usein sopiva hetki pienelle lomalle: kevään kylvöt ja istutustyöt sekä suurin hallanvaara ovat ohi, mutta muiden hoitotoimenpiteiden kanssa ei vielä ole kiirettä – kunhan ehtii ennen matkaa kerran kitkeä rikkaruohot!

Skotlanti ei vaikuta ensimmäiseltä ehdokkaalta puutarhaharrastajan lomakohteeksi, mutta itse asiassa Skotlanti on pohjoismaalaisille puutarhureille hyvin mielenkiintoinen matkakohde. Ensinnäkin osana Britanniaa se kuuluu vahvan ja kukoistavan puutarhakulttuurin piiriin. Toisaalta Skotlanti on Britanniassa osa ”Pohjoista”; seutua, jossa puutarhaharrastus edellyttää sopeutumista joskus karuihinkin luonnonolosuhteisiin. Brittiläisistä puutarhoista skotlantilaisilla onkin tavallaan eniten annettavaa meille, vaikka toki olosuhteissa on myös eronsa.

Skotlannin maaperä on ainakin ylämailla turvepitoista, joten rhododendronit viihtyvät siellä hyvin, jopa niin hyvin että niistä on paikoin tullut harmillisia viljelykarkulaisia! Hienoimmat skottipuutarhat ovat metsäpuutarhoja, joissa kasvaa rodojen lisäksi kasveja kaikista maapallon leutojen alueiden metsistä. Atlantin valtameren ja Golf-virran ansiosta ilmasto on ainakin rannikoilla merellisen leuto, joten puut kasvavat suotuisissa oloissa valtaviin mittoihin. Skotlannissa voikin tutustua Euroopan pitkäikäisimpiin ja suurimpiin puihin. Luonto on monipuolista ja vaihtelevaa: suhteellisen pieneltä alueelta löytyy niinkin erilaisia ekotyyppejä kuin pitkiä kivikkoisia merenrantoja, vihreitä laidunmaita, lukematon määrä järviä ja jokia, karuja vuori- ja nummiseutuja sekä suojeltuja metsiä.

Ylämaan karu luonto

Glen Affric

Glen Affric

Kävimme tutustumassa ylämaan luontoon muun muassa päiväretkellä Glen Affricissa Invernessin lähellä. Se on asumaton laakso ylämaan sydämessä. Samannimisen järven, Loch Affricin ympäri kulkee vaellusreitti, jonka pituudeksi tulee noin 19 kilometriä. Myös lyhyempiä kävelyitä on tarjolla, jos ei voi käyttää koko päivää laaksossa samoilemiseen. Linnuntietä matka Invernessistä ei vaikuta pitkältä, mutta viimeiset parikymmentä kilometriä ajetaan yksikaistaista pikkutietä, joten aikaa laakson saavuttamiseen kuluu enemmän kuin luulisi.

Glen Affric

Glen Affric

Luonto Glen Affricissa muistuttaa meidän Lappia sillä erotuksella, että kasvillisuus on vehreämpää, varsinkin alhaalla laaksossa. Kesäkuussa kanerva ei vielä kukkinut, joten vuoret olivat vihertävän harmaan ruskeita. Glen Affricissa on pyritty entistämään metsiä poistamalla vieraslajeja, jotta alkuperäinen valtapuu mänty pääsisi taas lisääntymään.

Loch Affric on tyypillinen kapean vuonomainen ylämaan järvi josta Affric-joki laskee kohti Invernessia ja Pohjanmerta. Varsinkin kosken tienoilla maisema muistuttaa kovasti Suomen luontoa!

River Affric

River Affric

Pohjanmeren ja vähän Atlantinkin rannalla

Gullane Bay

Gullane Bay

Matkallamme emme ehtineet Skotlantin länsirannikon saarille, siihen viikon reissu oli liian lyhyt. Kävimme kuitenkin haistelemassa merituulia sekä Pohjanmeren rannalla että länsirannikolla.

Edinburghista on helppo päästä Forthin vuonon eli Firth of Forthin rannikon pitkille kivikkoisille rannoille kävelemään ja tutustumaan meriluontoon. Gullanen kylästä North Berwickiin kulkee noin kymmenen kilometrin pituinen polku, joka seurailee rantaviivaa. Täällä dyynien luonnontilaa on järkyttänyt 1970-luvulla eroosiota vastaan istutettu tyrni, joka on sopeutunut jopa paremmin kuin toivottiin ja valtaa alaa muilta rantakasveilta. Teimme myös niinkin eksoottisen luontohavainnon kuin hylkeen raadon…

Orkidea Dunstaffanagen rantaniityllä

Orkidea Dunstaffanagen rantaniityllä

Atlantin rannikolla vierailimme Dunstaffanagen linnan raunioilla ja sitä ympäröivällä niemellä. Pienten rantapoukamien kanssa vuorottelivat rantaniityt, joilla kukki luonnonvaraisia orkideoita.

Vaikka kaikki seurueessamme olivat aikaihmisiä, innostuimme keräämään rannoilta kiviä ja simpukoita kuin pikkulapset; osa oli ihan pakko tuoda kotiin asti! Keräilyvietti on merkillinen asia…

Big Tree Country

Scone Palacen Pinetum

Scone Palacen Pinetum

Perthshiren kreivikunta on ottanut lisänimekseen Big Tree Country, koska siellä on paljon metsää ja monia merkittäviä vanhoja puita. Erityisesti Birnam and Dunkeldin alueelta voi löytää näitä kasvimaailman nestoreita: ”Birnam Oak”, ”Douglas Fir at the Hermitage”, ”Parent Larch” Dunkeldin katedraalin takana sekä kuuluisa vanha marjakuusi Fortingallin hautausmaalla. Sitä pidetään Euroopan vanhimpana elävänä organismina – n. 3000 vuotta!

Kävimme tutustumassa Perthshiren puihin Sconen palatsin puistossa, jossa on hieno arboretum: the Pinetum. Paikka tunnetaan erityisesti botanisti David Douglasin kotiin lähettämistä siemenistä kasvatetuista, nyt massiivisiksi ehtineistä Douglas-kuusista. Lisäksi puistossa on hieno labyrintti, Maze, jonka inspiraationa on ollut kilttien perinteinen tartan-kangas ja Murray-klaanin heraldinen tunnus, Murray Star.

Scone Palacen labyrintti

Scone Palacen labyrintti

Kerromme seuraavan parin viikon aikana muutamista muistakin puutarhaharrastajan kannalta mielenkiintoisista matkakohteista Skotlannissa, joten seuraa blogia jos Skotlanti kiinnostaa!

Muut jaksot ”Skotlanti 2012” ‑sarjassa