Kiinalaisen ajanlaskun mukaan elämme nyt vuohen vuotta. Miltä se näyttää puutarhurin näkökulmasta?
Kiinalaisessa kalenterissa vuodet nimetään symbolieläinten ja vallitsevan elementin mukaan. Helmikuussa alkoi Puu-Vuohen vuosi, jonka pitäisi tuoda mukanaan harmoniaa ja sopuisaa yhteiseloa ihmisten kesken. Sitä sopii todellakin toivoa! Eri kulttuureissa uutta vuotta vietetään eri vuodenaikoina, mutta täytyy sanoa että kiinalainen tapa aloittaa vuosi kevään kynnyksellä tuntuu hyvin luontevalta. Kyllähän sitä itse kukin tuntee tavallaan syntyvänsä uudelleen, kun valo on vihdoin voittamassa pimeyden ja leudot tuulet pikku hiljaa sulattelevat lunta ja routaa.
Talvi 2014–2015
Talvinen kirsikkapuisto
Talvi on tähän mennessä ollut melkeinpä toisinto viimevuotisesta ainakin täällä meillä. Säät ovat sahanneet suojan ja pikkupakkasen välillä. Lunta on saatu kohtuullisesti, mutta suurin osa siitä on menetetty lähes saman tien. Routa ei kuitenkaan yltäne kovin syvälle, sillä jonkinlainen lumipeite saatiin jo joulun alla, ennen ensimmäisten pakkasten tuloa. Kaikki edellytykset ovat siis olemassa samankaltaiselle aikaiselle keväälle kuin viime vuonna, jolloin kevät edistyi muutaman viikon tavanomaista nopeammin. Se ei tosin tarkoittanut automaattisesti sitä, että kasvukausi olisi edistynyt yhtä myönteisesti, niin kuin viime vuoden tilinpäätöksessä totesimme – loppujen lopuksi terminen kasvukausi alkoi viime vuonna melko tavanomaiseen aikaan!
Vielä on aikaista arvioida talvivaurioita, mutta toivottavasti lunta on ollut sen verran, että arimmat taimet ovat saaneet siitä suojaa. Rusakko on tosin yltänyt järsimään viime kesänä istuttamiemme kirsikkapuiden alimpia sivuoksia – puutarhassamme viihtyy yksi valtavan kokoinen rusakkoyksilö! Mutta onneksi sentään rungot ovat selvinneet vahingoittumattomina. Lisäksi katolta pudonneet lumet ovat runnoneet hortensioita, mutta nehän onkin istutettu riskialueelle juuri sen takia, että ne kestävät rajuakin leikkaamista. Nyt täytyy seurata lumen sulamista ja väijyä sopivaa hetkeä viritellä herkimpien ikivihreiden suojaksi varjostuspeitteitä kevätahavaa vastaan.
Kuukalenterin vuosi
Esikasvatusta ikkunanlaudalla
Kevään merkit ilmassa saavat pikku hiljaa puutarhurin ajatukset suuntautumaan tulevan kasvukauden suunnitelmiin. Siemenluettelot alkavat olla hiirenkorvalla ja ensimmäiset siemenet ovat jo päätyneet multaan. Itse yritämme malttaa mielemme kylvöjen kanssa, koska meillä on vain vähän esikasvatukseen sopivaa valoisaa ja viileää tilaa. Täytyy muistaa että vaikka kylvöt voi tehdä pieniinkin astioihin niin kovin pian koittaa kuitenkin aika, jolloin kaikki nuo pikkutaimet pitäisi koulia ikiomiin ruukkuihinsa. Silloin tuleekin tenkkapoo tilan kanssa! Varsinkin kun uusien taimien lisäksi tilaa vievät monivuotisetkin kasvit.
Liian pitkään ei kuitenkaan pidä odotella, sillä kun tarkastelee biodynaamista kalenteria ei voi olla huomaamatta, että istutusajat ajoittuvat tänä vuonna tavanomaista aikaisemmiksi. Esimerkiksi ensimmäisten avomaakylvöjen kausi alkaa meillä perinteisesti vapun tienoilla; tänä vuonna huhti–toukokuun istutusaika alkaa jo 23. huhtikuuta, joka viittaisi viikkoa aikaisempaan aikatauluun. Myös alkukesän istutusaika ajoittuu tavanomaista aikaisemmaksi kun se päättyy jo 3. kesäkuuta. Tämän mukaan muun muassa papujen kylvölle ja kesäkurpitsojen istuttaminen olisi siis ajankohtaista jo toukokuun puolella…
Lehtikaalin taimia
Ne jotka ovat seuranneet blogiamme tietävät kuitenkin, että kuukalenterin lisäksi otamme huomioon fenologiset vuodenajat suunnitellessamme puutarhatöitä. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraamme kevään etenemistä tiettyjen indikaattorikasvien kehitystä seuraamalla ja ajoitamme kylvöt ja istutustyöt myös sen mukaan. Tuleekin olemaan mielenkiintoista seurata, miten biodynaamisen kalenterin mukaiset istutusajat ja fenologiset vuodenajat osuvat yhteen tänä vuonna. Talven säiden perusteella ei tunnu mahdottomalta, että tuo kuukalenterin mukainen aikaisempi aikataulu osuisi loppujen lopuksi oikeaan. Aiomme siis varautua siihen, että maa olisi sula ja sopivasti kuivahtanut ensimmäisiä avomaakylvöjä varten jo huhtikuun toisella puoliskolla ja että toukokuun istutusajalla päästään jo viimeistelemään kevään kylvöt ja istutustyöt. Esimerkiksi esikasvatusaikataulussa tämä on syytä ottaa huomioon kylvämällä muun muassa kurpitsat jo huhtikuun alkupuolen istutusajalla.
Ajankohtainen istutusaika
Perjantaina 27.helmikuuta alkoi biodynaamisen kalenterin mukaan istutusaika, joka jatkuu maaliskuun 13. päivään saakka. Jos haluaa viljellä pitkän kasvatusajan vaativia kasveja kuten esimerkiksi purjosipulia, mukulaselleriä tai maustefenkolia, niin kylvämisen aika on käsillä. Istutusaika jakaantuu seuraavasti:
- tämä viikonloppu (27.2.–1.3.) on kukkakasveille otollista aikaa, myöhemmin kukkapäiviä ovat vain 10. ja 11.3. Pitkän esikasvatuksen vaativien kesäkukkien ystävä on liikkeellä nyt.
- lehtikasveille suotuisia päiviä ovat 2.–4.3. sekä 12.–13.3. Itse aiomme aloittaa yrttien kuten esimerkiksi basilikan esikasvatuksen.
- kokonaisia hedelmäpäiviä on vain 5.3. mutta 6.3. hedelmäkasveille suotuisa aika jatkuu kello 13 asti. Meillä on ohjelmassa chilien koulinta ja leikkaaminen (olemme taas onnistuneet pitämään yhden viimevuotisen taimen hengissä talven yli eli meillä on nyt ”vuosikertachilejä” kolmelta aikaisemmalta vuodelta! Ja lisää on tulossa, sillä chiliä olemme jo kylväneet kolmea eri lajiketta.) Lisäksi Setä Sininen miettii, pitäisikö hedelmäpuiden leikkaaminen jo aloittaa…
- juurikasveille suotuisinta aikaa on maaliskuun toisena viikonloppuna, 6.3. kello 14 alkaen 9.3. kello 19 asti. Esimerkiksi purjosipuli ja mukulaselleri lasketaan juurikasveiksi.
Helppous on yksi valttikortti. Lehtikaali, talvivalkosipuli, ruohosipuli, parsa, lipstikka, palsternakka ja maa-artisokka. Kahta jälkimmäisiä voi lisäksi kaivaa myöhään syksyllä, että varhain kevällä.
Nämä ed. mainitut tulivat äkkiseltään mieleen.
Hyvä lista, kaikki muut löytyvät myös meidän palstalta paitsi parsa. Sitä ei vielä ole tullut kokeiltua kun meillä on sellainen ennakkoluulo, että parsa ei pärjää savimaassa. Onkohan siinä perää?
Mielenkiintoinen postaus! 🙂 Näitä tulee itsekin pohdittua palstatilkkua viljellessä.
Meillä erilaiset salaatit on ehdoton juttu; lajikkeita on kiva kokeilla ja rahallinen hyötysuhde on varsin hyvä. Pavut ovat myöskin taloudellisesti tehokas valinta ja tietysti lehtikaali.
Muut kaalit eivät ehkä niinkään taloudellisesti kannata, mutta meillä ovat parsakaalit ja suippokaalit menestyneet niin hyvin että muutaman aion taas niitäkin laittaa. Tilaa mokomat vievät tuhottomasti mutta kaalien kasvun vaiheiden seuraaminen on minusta jotenkin ihan erityisen kiehtovaa. 😀 Koristekaalejakin löytyy kukkapenkistä joten kaalit ovat kyllä lähellä sydäntä. 🙂
Porkkanoita viljelemme aina myös, vaikka niitä saa edukkaaseen hintaan kaupastakin. Ovat lapsille(kin) mukavaa maastanyhdettävää ja paikanpäällä naposteltavaa. Ja kyllä ne omat porkanat ovat olleet tosi hyviä myös. Tänä vuonna laitan reilusti eri värisiä porkkanoita, näyttävät viipaleina kivalta salaateissa ja niitähän ei oikein kaupoista löydy.
Ruohosipulimättään siellä täällä ovat kivan näköisiä eikä haittaa vaikka kukkivatkin, sen verran nättejä ovat etenkin kukkiessaan.
Kesäkurpitsa ilahduttaa ja hämmästyttää kasvuvpoimallaan. Se toki vie tilaa ja kesäkurpitsaa saa sesonkiaikaan halvalla, mutta tosiaan on mukava valita lajikkeet itse ja jotenkin se vaan ”kuuluu” asiaan. Ylipäätään tuntuu että kun itse viljelee kasvimaataan, kasvisten kulutus nousee huimasti ja sehän positiivista se.
Sipuleista olemme päätyneet laittamaan jonkin verran punasipulia; sitä käytetään meillä eniten ja sen saatavuus lähikaupassa ei ole aina ollenkaan niin varmaa. Sipulia voisin kasvattaa jo ihan varsienkin takia; napsin aina jonkun varren salaattitarpeisiin mukaan. Talvivalkosipulia en syksyllä laittanut ja se hiukan harmittaa. Meillä ei kauheasti valkosipulia kulu mutta vuo aiemmat omat valkosipulit ovat kyllä olleet ihan huippulaatuisia.
Minttua ja basilikaa olisi kiva olla kasvimaalla keräätävissä mutta niiden kanssa pitää olla niin kovin tarkka kukinnan suhteen, ettei maku kärsi. Kirsikkatomaatteja olen kasvattanut parvekkeella hyvällä menestyksellä – tai ehkä viime kesä hurjine helteineen vain sattui olemaan erityisen otollinen tomaateille? 🙂
Suurkiitos viv, siinä tuli monta hyvää ideaa! Ehkä mekin sitten kokeilemme taas jotain uutta kaalia tulevana kesänä. Kaalit kuuluvat kyllä keittiössä suosikkeihimme, joten kiva olisi saada omaa satoa muustakin kuin lehtikaalista…
Olen itse maalta kotoisin ja meillä kasvatettiin aina jotain hyötykasvia. Äidin äiti oli Karjalan evakoita ja monella tapaa sellainen moderni mummukka, että mummon kanssa tuli opittua villikasveistakin jotain ja luonnonmukaisesta tuholaistorjunnasta ja lannoituksesta.
Nyt itse kaupungissa asuen. Omakotitalossa alussa kokeilimme ihan tavan penkkejä ja normiperushyötykasveja, mutta maa on tosi ohutmultaista ja jopa tavan nurmelalkin on vaikeuksia kasvaa, joten olemme huomanneet, että kohopenkit ja kaiken maailman kipot ja kapot ja amppelit sopii hyötykasviviljelmillemme. Yrtit suosiolla olemme jättäneet ruukkuihin ja siirreltäviin kippoihin ja kohopenkeissä kasvaa tomaatit ja paprikat. Onneksi pihamme on rinnetontti, joten useammalle erikkokasville löytyy omat spesiaalit paikkansa.
Meillä kaaleista viljellään vuonankaalia ja lehtikaalia. Chilejä montaa eri sorttia. Paprikaa. Sokerimaissia. Porkkanaa. Erilaisia salaatteja. Punajuurta. Erilaisia sipuleita. Perunoita. Mangoldia. Vihannesportulakkaa. Venäjän rakuunaa. Rosmariinia. Yrtti-iisoa. Kissanminttua kissoille. Timjamia. Salvia. Kesäkurpitsaa. Kirsikkatomaattia. Basilikaa. Lipstikkaa. Persiljaa. Sitruunamelissa. Minttua. Viinisuolaheinää. Erilaisia papuja ja herneitä.
Tietyt yrtit on ympäri vuoden käytössä. Herneenversot varsinkin lasten suosiossa. Lapset odottelee innolla milloin päästään ihan kunnolla pihalle hyötykasveilemaan ja hoitamaan puutarhaa. Juuri laitoin keittoon omaa lipstikkaa. Lapset taas söi viimeisimmän herneenversokipon tyhjäksi.
Hauskaa hyötykasveilua. Iloista kevättä.
Nostamme hattua kaikille, jotka jaksavat laajamittaista astiaviljelyä! Tavallaan se on helppoa, kun voi ”säätää” kasvualustaa mielensä mukaan. Mutta työtä aiheutuu enemmän esimerkiksi kastelusta kuin kasvimaalla viljeltäessä. Siksi omat ruukkuviljelmämme rajoittuvat lähinnä tomaatteihin ja yrtteihin. Tosin parina vuonna meillä oli istutussäkit, kun piha oli remontin takia mullin mallin.
Hauskaa kesänodotusta sinulle ja lapsillesi!
Tulimme siihen tulokseen että alapihallamme olevat muutamat mustaherukkapensaat saavat lähteä. Ne muuttavat uuteen kotiin. Iskän ja äiskän luo. Saadaan tarvittavat marjat sitten äidiltä mehuina yms. Ne pensaat vievät arvokasta viljelytilaa… Olemme kehitelleet (sellainen Pelle Peloton-perhe ja nörttisakki, kun olemme) altakastelu systeemin – ihan kierrätetyistä matskuista.
Läheisellä rakennustyömaalla olis ihan kolhiintuneita ja jopa hajonneita kuormalavoja yms. kysyin että saako niitä niin tuumasivat että ei – ne menee jätelavalle… Aaaaargh, että sielua kiehuttaa.
Eli oltais saatu ihan hyvää oikeanlaista puutavaraa. Meillä on sellasia isoja altaita mihin laitetaan vettä sopiva määrä pohjalle ja ruukut siihen veteen… Ollaan tosiaan mietitty ja pähkitty urakalla pihamme mikroilmastoa, että mihin kannattaa mitäkin laittaa. Tympii vaan välillä kun ihmiset silmiään pyöritellen kuuntelevat miten lannoitamme kasveja ja rajoitamme tuholaisia… Me ei käytetä sellaisa aineita mitkä olis vaarallsia ihmisille ja eläimille… Eli esim. nokkoskäyte ja chilisumute on monen mielestä ihan huuhaata…
Yks lisä tähän ”huuhailuun” on bokashi… Kiinnostais kovasti tehdä itse, mutta hankalaa on löytää sellasta ihmistä joka tekis itse ne Efektiiviset mikrobi-jutut. Pihamme onneton multamäärä (jopa nurmikko taistelee pysyäkseen siinä kiinni) on pakottanut kehittelemään Pelle Peloton-ratkaisuja, mutta onnenmaassa autuaassa meillä oli muutakin kuin kippoja ja kappoja… mihin laittaa kasvamaan… onneksi vaan yrtit on kippoissa ja kapoissa tällä hetkellä…
Lunta takapihalta ajatuksissaan sulatteleva siperoinen ja pesue.
Kiitos viestistä siperoinen, on kiva kuulla kuinka luovasti olette kehitelleet vaihtoehtoisia kasvualustoja! Taitaa olla monella tontilla sama ongelma eli maaperä ei ole varsinaista peltomaata… Meilläkään maa ei ole ihan parasta mahdollista omassa puutarhassa, sen vuoksi viljelemmekin suurimman osan vihanneksista kaupungin palstalla. Mutta kaikki orgaaninen jäte menee kompostiin, jolla sitten parannetaan maata pikku hiljaa. Bokashia eli japanilaista fermentointiin perustuvaa kompostointia ei meilläkään ole kokeiltu, ilmeisesti mikrobit pitäisi hankkia ulkomailta ellei itse halua kokeilla niiden kasvattamista? Mutta onneksi kompostia syntyy myös tavanomaisella tavalla…
Hauskaa keväänodotusta koko pesueelle!
Kokeilin toissakesänä härkäpavun kasvatusta: pavut itivät hienosti ja kukinta oli runsas. En kuitenkaan saanut palon palkoa, koska mustat kirvat söivät kukinnot. Yritin jos jonkinmoista luonnonmukaista torjuntaa, mutta mistään ei tuntunut olevan apua: kirvat palasivat aina takaisin. Kysyisinkin nyt neuvoa, miten pavut voisi jatkossa suojata? Harsosuojausta olen ajatellut kokeilla…
Aika jännä että kirvat ovat onnistuneet syömään kaikki kukinnot! Meilläkin kirvoja ilmestyy joka kesä, mutta ne eivät yleensä saa paljoakaan tuhoa aikaiseksi. Vedellä ruiskuttamalla saa kirvat karistettua kasvista, ja kun palkoja on tarpeeksi kehittymässä voi latvan (johon kirvat yleensä kerääntyvät) nipistää irti ja heittää kompostiin. Sillä tavoin saa koko kirvakolonian samalla kertaa häädettyä. Harsoa emme ole kokeilleet, mutta ei siitä varmaan haittaakaan olisi!
Monien tuholaisvahinkojen kohdalla parasta torjuntaa on, että kasvit ovat mahdollisimman hyväkuntoisia ja terveitä; tuholaiset usein iskevät vähän heikompiin yksilöihin. Eli kannattaa varmaan huolehtia hyvin taimien tukemisesta, kastelusta ja rikkaruohojen torjunnasta, jotta härkäpavut olisivat mahdollisimman elinvoimaisia. Härkäpapu ei kaipaa lannoitusta, mutta isokokoisena kasvina se tarvitsee tarpeeksi vettä.
Parempaa viljelyonnea tulevana kesänä!