Olemme puutarhassa

Raparperi on tykännyt epävakaisista kevätsäistä ja venynyt nopeasti sadonkorjuumittoihin. On aika tehdä kahvipöytään kauden ensimmäinen piirakka uudesta sadosta!

Reseptikokoelmassamme on raparperiohjeita erityisesti hilloja ja kompotteja ajatellen sekä yksi raparperijuomankin resepti. Sen sijaan raparperipiirakan resepti uupuu.

Makeita piirakoita tehdään meillä aika harvoin, sillä yleensä käytämme marjat mieluummin tuoreena taikka pakastettuina, varsinkin myslin tai puuron höysteenä. Hillotkin menevät piirakoiden ohi jos satoa on vähän. Mutta sesonkia on mukava juhlistaa kakulla tai piirakalla etenkin silloin, kun pitkän odotuksen jälkeen on vihdoin saatavilla tuoretta raparperia ja myöhemmin omia omenoita!

Paras piirakkaresepti on meidän mielestä sellainen, joka sopii niin marjoille ja hedelmille kuin raparperillekin. Ja joka joustaa sen suhteen, kuinka paljon täytettä tarvitaan; aina kun ei ole samanlainen sato-onni… Hyvä olisi jos piirakka olisi myös ravitseva, eli ei sisältäisi pelkästään ravinteista tyhjiä kaloreita. Mutta kevytkin piirakan pitäisi olla. Yksinkertainen ja helppo valmistaa. Ja tietysti herkullinen… Ei siis ole mikään yllätys, että täydellistä piirakkareseptiä etsitään yhä – jos jollakulla on sellainen hallussaan niin ilmoittaudu ihmeessä!

Mutta siihen asti pärjäämme seuraavalla ohjeella, joka perustuu aika perinteiseen pehmeän marjapiirakan reseptiin. Tämä arkinen ohje on pelastus kun mansikoita on vain kupponen tai omenista jäljellä enää muutama: vähällä vaivalla niistä syntyy makea välipala.

Reseptissä osa vehnäjauhoista on korvattu mantelijauhoilla, mikä antaa piirakalle lisää ravintoarvoa. Mantelijauhossa on paljon valkuaisaineita ja kuituja! Saatavilla on myös sellaista mantelijauhoa, jossa osa rasvasta on poistettu kylmäpuristamalla. Rasvaahan piirakkaan tulee muistakin valmistusaineista, etenkin tietysti voista tai margariinista. Mantelijauho myös sitoo nestettä tehokkaasti, mikä on hyvä juttu jos täyte on kovin kostea. Ja raparperihan sisältää paljon vettä, etenkin tällaisena keväänä jolloin sadetta on saatu kylliksi!

Palanen raparperipiirakkaa

Rasvan määrää voi hillitä myös käyttämällä vähärasvaisempia maitotuotteita piirakan valmistuksessa. Mutta liiallisuuksiin ei pidä mennä, eihän makeasta piirakasta millään saa varsinaista terveysruokaa – paitsi ehkä mielenterveysruokaa!

Yrttien ystävä maustaa piirakan myös yrteillä. Raparperin makuun sopii hyvin minttu, jonka ensimmäisiä versoja voi jo korjata käyttöön.

Steviasta on hyvä napsia jatkuvasti versojen kärkiä, jotta kasvi tuuheutuisi eikä kasvattaisi valtavan pitkiä, harvalehtisiä oksia. Stevialle on joskus vaikea keksiä käyttöä, mutta tähän piirakkaan sitä voi hyvin lisätä; ehkä sokerin määrää saa siten vähennettyä. Kaikkea sokeria stevia ei kyllä korvaa, sillä stevialla on makeuden lisäksi hieman kitkerä sivumaku, joten liika on liikaa…

Meillä on tapana maustaa taikina myös ripauksella inkivääriä, kanelia tai kardemummaa, taikka kaikkia niitä. Mutta mausteet voi toki jättää poiskin.

Raparperia suositellaan nautittavaksi maitotuotteiden kanssa, jotta oksaalihappo neutraloituisi eikä aiheuttaisi terveysongelmia. Piirakan kanssa kannattaakin tarjoilla esimerkiksi jäätelöä tai vaniljakastiketta tai vaniljalla maustettua kermavaahtoa. Tai sitten omaa suosikkiamme, ihanan raikasta shrikandia (tai shrikhandia). Se on intialainen jälkiruoka, joka valmistetaan luonnonjugurtista; ihanaa pelkästäänkin ja ylellinen lisä esimerkiksi juuri piirakoille. Kannattaa kokeilla!

Katso reseptit

• Helppo raparperipiirakka
• Shrikand eli intialainen jugurttivanukas