Olemme puutarhassa

Remontin ansiosta saimme tilaa säiliöpakastimelle. Tämän vuoden sadon säilömisessä pakastaminen on siis erityisessä suosiossa!

Aiemmin meillä on ollut käytössä vain tavallisen jääkaappi-pakastin-yhdistelmän pakastinosasto ja sehän ei riitä juuri mihinkään. Nyt voimme jättää keittiön pakastimen valmiiden ruokien, leipien ja lyhytaikaisempaa säilytystä tarvitsevien ruoka-aineiden säilytyspaikaksi, ja pakastaa kellarikerroksen säiliöpakastimessa isommat määrät vihanneksia, marjoja ja muita ruoka-aineita. Sieltä niitä voi sitten tarpeen mukaan siirtää jääkaappi-pakastimeen.

Pakastamisen periaatteet

Täysi pakastin on suuri apu päivittäisessä taloudenpidossa, kunhan muistaa myös käyttää pakasteitaan. Niin kuin muussakin säilönnässä usein käy nimittäin niin, että loppujen lopuksi suurella innostuksella säilötyt ruuat uhkaavat jäädä syömättä. Juuri ennen seuraavaa satokautta tulee sitten kiire tyhjentää pakastin, ja silloin saattaa käydä niin, että joka päivä syödään pakasteita vaikka tuorettakin satoa alkaa olla saatavilla!

Rakuunavoita

Järjestelmällisempää pakasteiden käyttöä edesauttaa se, että jo ruoka-aineita pakastaessa ottaa huomioon omat käyttötarpeensa. Pakasteet kannattaa mitoittaa sopiviksi kerta-annoksiksi, jotka soveltuvat juuri oman lempiruuan valmistamiseen. Vielä parempi on, jos ruoka-aineet on käsitelty jo ennen pakastamista siten, että ne voi heittää suoraan kattilaan tai pannulle. Voi vaikka tehdä omat keittojuuressekoituksensa tai sofrittonsa taikka muita puolivalmisteita, jotka nopeuttavat arkista ruuanlaittoa ilman että laadussa joutuu tekemään kompromisseja. Myös maustevoita (kuten esimerkiksi rakuunalla maustettua), liemiä ja kastikkeita voi pakastaa sopivissa annoksissa.

Tärkeää on merkitä pakasteensa kunnolla, sillä nimettömien pussien ja purnukoiden sisältöä on vaikea myöhemmin tunnistaa vaikka pakkausvaiheessa niin usein luuleekin… Meillä mietitään parhaillaan sitä, millainen kirjanpito pitäisi luoda säiliöpakastimen sisällön seuraamiseen. Jo pienestä pakastamesta on vaikea löytää ruokia, jos ei ole mitään hajua siitä mitä sieltä voisi odottaa löytävänsä!

Ryöpäten ja soseuttaen

Marttojen nettisivuilta löytyy paljon hyviä vinkkejä pakastamiseen, muun muassa ohjeet eri ruoka-aineiden esikäsittelystä.

Monet vihannekset on ryöpättävä ennen pakastamista. Esikiehautus lopettaa kasvisten entsyymitoiminnan, jolloin niiden maku ja koostumus säilyvät paremmin. Muun muassa herneet sekä pensas- ja salkopavut ryöpätään ja jäähdytetään kylmässä vedessä huuhtelemalla ennen pakkaamista muovipusseihin. Herneille riittää 1–2 minuutin kiehautus, pavut vaativat 2–4 minuuttia.

Peltoherne Purple podded, taustalla silpo­ydinherne Kleine Rheinländerin

Vihreät pavut lajittelemme myöhempää käyttöä varten kahteen eri luokkaan: käyrät, käppyräiset tai muuten muotopuolet palot pätkitään noin tuuman mittaisiksi pätkiksi, joita voi käyttää keitoissa, salaateissa ja muhennoksissa. Hienot suorat palot pakastetaan kokonaisina ja niistä tehdään yksinkertaisen ylellisiä lisäkkeitä aterioille. Paloista nipistetään terävä kärki ja kanta pois ennen ryöppäämistä.

Tuoreet härkäpavut käsitellään ennen pakastamista samalla tavalla kuin reseptikokoelmastamme löytyvissä härkäpapuohjeissa. Ensin avataan härkäpavun palot ja otetaan siemenet talteen. Papuja keitetään neljästä viiteen minuuttia kunnes siementen kuorikerros on muuttunut lasittuneen vaaleaksi. Vesi valutetaan pois ja pavut laitetaan kylmään veteen. Kun pavut ovat jäähtyneet, vaalea uloin kerros poistetaan esimerkiksi nipistämällä kynnellä kuori rikki ja puristamalla varovasti toisesta päästä, jolloin sisus ”pullahtaa” ulos kuoresta. Sisäkuori saattaa myös rikkoutua keitettäessä. Nämä raikkaan vihreät ”sisukset” pakastetaan sitten sopivankokoisissa annoksissa.

Härkäpapuja

Myös lehtikaalit ryöppäämme lyhyesti, noin 2–3 minuutin ajan, minkä jälkeen ne puserretaan kuivaksi ja pakataan muovipusseihin. Kun poistaa ruodit ja paloittelee lehdet ennen esikeittämistä ja pakastamista, lehtikaali on sulatettuna valmista lisättäväksi esimerkiksi muhennoksiin ja keittoihin. Ruodin saa helposti poistettua kun pitää lehteä ylösalaisin ja liu’uttaa keittiöveistä pitkin ruotia alaspäin, kunnes se on ohentunut olemattomiin.

Jotkut kasvikset pakastamme mieluiten soseena. Esimerkiksi maa-artisokkaa pakastamme sosekeittoon sopivissa annoksissa satokaudella myöhäissyksyllä ja varhaiskeväällä. Sillä tavoin maa-artisokkakeitosta pääsee nauttimaan mihin vuodenaikaan tahansa! Sama päteen talvikurpitsaan; sitä ei kannata muulla tavoin pakastaakaan kuin soseena. Siitä voi valmistaa muun muassa amerikkalaista kurpitsapiirakkaa. Samalla reseptillä voi muuten valmistaa piirakan myös omenasoseesta. Se onkin todella monipuolinen raaka-aine, jota voi käyttää leivonnaisiin, kastikkeisiin, hillokkeisiin, smoothieihin, puuroihin ja vaikka mihin!

Purjo-maa-artisokkakeitto

Ylipäänsä pakastaminen on hyvä hätäratkaisu tilanteessa, jossa epäilee jonkun kasviksen säilyvyyttä esimerkiksi kellarissa. Sadon pilaantumisen voi estää pakastamalla vaikkapa juureksia soseena tai raasteena. Jos on vaikkapa porkkanakakun ystävä niin kuin me, niin voi pakastaa kakkua varten esikäsiteltyä porkkanaa juuri tarvittavia määriä!

Tuoreena pakkaseen

Kaikki kasvikset eivät kaipaa ryöppäämistä tai muuta valmistamista ennen pakastamista. Pakastamme usein sellaisia pehmeitä yrttejä, joiden aromit eivät säily kuivatettaessa tai kuivattaminen on kotikonstein vaikeaa. Yrtit voi toki pakastaa kokonaisina lehtinä, mutta ne muussaantuvat helposti sulatuksen aikana, jonka jälkeen niiden silppuaminen on aika vaikeaa. Sen vuoksi meillä silputaan yrtit jo ennen pakastamista. Silpun voi sitten panna vaikkapa jääpalalokerikkoihin ja kaataa päälle esimerkiksi kylmäpuristettua oliiviöljyä tai viiniä tai pelkkää vettä, riippuen siitä miten aikoo yrttejä käyttää ruuanlaitossa. Esimerkiksi risottoihin ja kalaruokiin sopii mainiosti viinissä säilötty tilli, maustefenkoli tai kirveli. Huomaa, että kaikki öljyt eivät jäädy, joten ihan mitä öljyä tahansa ei voi käyttää! Kun palat ovat jäätyneet, ne kannattaa siirtää säilytettäväksi rasiaan tai muovipussiin.

Myös piparjuuri pakastetaan ryöppäämättä sillä siinä menetettäisiin aromi. Meillä on tapana rapsuttaa puhtaaksi noin tuuman mittaisia ja peukalonpaksuisia piparjuuren pätkiä ja pakastaa ne nopeasti löyhästi lautaselle asetettuina. Sillä tavoin ne pysyvät irtonaisina pakastamisen ajan, minkä jälkeen ne voi sitten siirtää rasiaan. Sieltä on helppo poimia kohmeisia palasia ja raastaa niitä sopiva annos tuliseksi mausteeksi kastikkeisiin tai vaikkapa tuorejuuston mausteeksi. Piparjuuri on klassinen mauste lohelle ja paahtopaistille; se lämmittää mukavasti talvipakkasilla!

Mansikoita

Tänä huippuhienona marjakesänä taitavat monen pakastimet olla jo täynnä marjoista, eikä ihme: saahan pakastamalla melkeinpä tuoreen veroisia marjoja pitkin vuotta. Runsaasti vettä sisältävät marjat tosin mehustuvat aika lailla sulatettaessa, mutta sehän ei haittaa jos käyttää marjoja esimerkiksi aamiaismyslin ja ‑puuron höysteenä taikka smoothieihin ja hillokkeisiin. Marjat voi myös soseuttaa valmiiksi jo ennen pakastamista, silloin koostumus ei juurikaan muutu pakastamisen aikana. Marjoista on mukava tehdä juuri oman maun mukaisia sekoituksia, joihin voi lisätä myös yrttejä kuten minttua ja sitruunamelissaa, sekä hedelmiä. Sillä tavoin voi hyödyntää sesongin edulliset nektariinit ja luumut!

Massatuotantoa ja hifistelyä

Pakastamisen ei tarvitse olla mitään massatuotantoa siinä mielessä, että kerralla pitäisi täyttää koko pakastin. Pakastaa voi myös pikku hiljaa, siirtäen säännöllisesti pienen osan korjatusta sadosta pakastimen puolelle säilytystä varten samalla kun valmistaa ruokaa. Silloin esikäsittelykin käy kuin huomaamatta. Pienten erien pakastaminen on myös energiatehokkaampaa eikä pakastinta tarvitse vähän väliä säätää pakastusteholle. Energiatehokkuus tosin edellyttää, että pakastettavat ainekset on jäähdytetty hyvin esimerkiksi jääkaapissa ennen pakastimeen panemista.

Meillä on tapana pakastaa joulupöytään oman kasvimaan herkkuja, vaikka vain pieniäkin annoksia. Jouluna tuntuu luksukselta nauttia omasta sadosta; esimerkiksi uudet perunat kinkun kanssa, tuoreista herneistä tai härkäpavuista tehty sose ja oman puutarhan omenoista tehty kastike tekevät jouluateriasta aivan erityisen!